*

Laura Räty Lääkäri, äiti, sosiaali- ja terveysministeri

Maailman paras peruskoulu - kuinka kauan?

Kuulun suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan lapsiin. Olen käynyt peruskoulun, neuvolan ja viettänyt aikaa nuorisotalolla. Hyvinvointiyhteiskunta on minulle tärkeä. Yksi tärkeimmistä yhteiskuntamme kulmakivistä on suomalainen sivitys. 

Peruskoulumme on kiistatta menestystarina. Sen todistavat muun muassa vahva Pisa-menestys ja valtava kansainvälinen kiinnostus suomalaista koulua kohtaan. Suomalainen peruskoulu on sekä tasa-arvon mahdollistaja että Suomen kilpailukyvyn pohja. Menestys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Meidän tulee varmistaa, että peruskoulu uudistuu muun yhteiskunnan mukana. Koulu ei voi ja saa olla erillinen saareke nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus oppia aitoja tulevaisuuden taitoja jo peruskoulussa.

Uusimmat Pisa-tulokset antoivat jo viitteitä siitä, että oppilaiden osaamistaso on laskenut. Vaikka koulua ei voi kehittää Pisan ehdoilla ja Pisan vuoksi, emme voi sulkea silmiämme tältä huolestuttavalta faktalta. Olennaista peruskoulun ja perusopetuksen kehittämisessä on riittävän rahoituksen turvaaminen, tieto- ja viestintäteknologian tehokkaampi hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa sekä opettajien tietojen ja taitojen vahvistaminen. Vaikka elämmekin vaikeita taloudellisia aikoja, ei koulutuksesta saa säästää. Pienen kansakunnan voima ja menestys on jokaisen tytön ja pojan sivistyksessä. Tästä meidän tulee huolehtia.

Valtio jakaa tällä hetkellä kymmeniä miljoonia euroa opetuksen järjestäjille erilaisina hankeavustuksina. Erillisten ryhmäkoko-, tasa-arvo-, kerho- ja TVT-avustusten tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden kohdentuminen ja tehokkuus ovat sattumanvaraisia ja niiden käyttö voitaisiinkin lopettaa. Usein niitä hakevat ne koulutuksen järjestäjät, jotka ovat jo muutenkin aktiivisia ja osaavia. Rahat eivät useinkaan kohdennu oikein. Tilalle pitäisi luoda kokonaisuus, joka kannustaisi kaikkia koulutuksen järjestäjiä vastuulliseen oman toiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen.

Lapset ja nuoret elävät digimaailmassa. Voimme olla montaa mieltä sen hyvistä ja huonoista puolista, mutta se ei muuta vallitsevaa todellisuutta – lapset ja nuoret elävät digiaikaa, mutta peruskoulu on jämähtänyt menneisyyteen. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 2016 ja siinä korostuu tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Kouluilla ja koulutuksen järjestäjillä on hyvin erilaiset valmiudet ja mahdollisuudet uudistuksen toteuttamiseen. Usein kysymys on ennen kaikkea asenteesta uuden hyväksymiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon, mutta kysymys on jälleen myös rahasta. Uudistukset vaativatkin panostusta sekä valtiolta että koulutuksen järjestäjiltä. Kunnilla on iso vastuu siitä, että tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa edistetään peruskouluissa. Valtio ei voi olla pakottaja vaan mahdollistaja.

Maailman paras peruskoulu on maailman parhaiden opettajien tuotos. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, opettajien tieto- ja viestintäteknologisia taitoja tulisi parantaa. Koulujen TVT-varustetaso on Euroopan keskitasoa, mutta TVT:n käyttö kouluissa on eurooppalaista keskivertoa vähäisempää. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Sekä opettajien perus- että jatkokoulutuksessa tulee huomioida tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttö huomattavasti nykyistä paremmin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Digiaika on arkea ja koulun pitää saada muuttua, silloin kun siihen aihetta on. Tähän liittyy kuitenkin kustannushaaste: vain suht monta vuotta kestävää teknologiaa kannattaa julkisen tahon ostaa. Markkinatalous suosii nopeasti hajoavia tai vanhentuvia laitteita.

Kun/jos kouluihin ostetaan esim. tablettitietokoneita, niin nyt kannattanee seurata, kuinka monta prosenttia niistä on 3 vuoden päästä hankinnasta toimintakuntoisia.

Jukka Mäkinen

Muuten ihan hyvä kirjoitus, mutta blogisti unohti selittää miten tulevaisuuden tieto- ja viestintäosaamista edistää uudessa perusopetussuunnitelmassa paluu 1800-luvun alkupuolelle aikaistamalla peruskoululaisten pakkoruotsitus.

Jouni Nordman

Eikö olisi jo tämän tiedon vapaan levityksen aikana, hyvä että oppilaille ei tule eteen sellaista tilannetta, jossa heille lähetetyn esitettyä kumotaan yhdellä Google haulla.

Sillä tietosanakirja on vain niin kauan oikeata kun se kumotaan, jolloin juuri kirja muotoinen lähetysten aika on ohi. Sillä sen mikä opettaja jolla ei ole taitoja asiaa esittää mielenkiintoisesti, niin Youtube sen tekee, sillä asiat mitä käsitellään kouluissa löytyy ilmaista videoita, jossa ne vielä kunnolla havainnoidan.

Eli eikö kannattaisi mielummin aloittaa opetusministeriössä, video teosten tilaaminen, jossa asiat esittää niihin hyvin perehtynyt porukka. Tällöin saisimme oppilaille mahdollisuuden itsenäisesti opiskella, sekä käydä avointa keskustelua aiheesta. Materiaali vois myös olla poikkitieteellinen, jolloin sen kiinnityksen realin olisi luontevaa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Unohtui mainita että suomessa kouluviihtyvyys on alinta kastia,siis oppilaiden henkinen hyvinvointi.Unohtui myös se,että kouluissa on eriarvoista opetusta,koulujen väliset erot.Toiset saavat tabletit,toiset eivät jne.Myös se vanhempien status määrittää neuvolasta asti kuinka ihmisiä kohdellaan.Tutkitusti sos.alan luokittelujen mukaisesti,pienituloiset,yksinhuoltajat,eronneet,uusperheet jne.saavat helposti leiman otsaansa,ja heidän lapsiaan raijataan laitoksiin ,sijaisperheisiin,ammattimaisiin perhekoteihin jne.

Kaikki eivät katsos käy siellä yksityisellä lekurilla,neuvolassa,ja "parempien"ympyröissä koulujaankaan.Ei ole sitä rahaa,ja suhteita,verkostoja.

Varmasti sosiaalialan ministerinä tiedätte,että perheille ei edes joka kunnassa anneta lainmukaisiakaan tukitoimia,ja että lapsia viedään pakkohuostilla kotoaan,sekä hoidollisia huostia tehdään.Perheet eivät siis saa tarvitsemiaan palveluja,jotka veronmaksajat kustantavat,vaan kansainväliset konsernit mm.mehiläinen,takovat huostayksiköineen rahat taskuihinsa.

On kouluja joissa opetusta annetaan oppilaiden ja opettajan lähtökohdista.Niin kauan kun tässä maassa huostakulttuuriin perustuen,kohdellaan perheitä ja lapsia kuin saastaa,ovat nämä rouvakerholaisten ulostulot vailla merkitystä.

Mitä mieltä olette huostabisneksestä?Risikko ei siinä ongelmaa nähnyt,sitä vastoin 2006 SDP Guzenina oli huolissaan huostabisneksestä,joka maksoi veronmaksajille jo tuolloin 600-700 miljoonaa euroa vuodessa.Eli saman kuin es.poliisitoimi.Viimeisin arvio on 1.4 miljardin luokkaa,eli..Mikä onkaan tärkeätä?

Kokoomus ja vihreät ajoivat 1000 oppilaan mammuttikouluja,sekä erityislasten laittamista normiluokille.Sosiaaliset ongelmat,kiusaamiset,sijaisten puute(ei saa palkata)opettajien lomautukset jne.jne.sekä pienten koulujen karsiminen.Siinä.
Ei mene oikein yksiin vaalipuheiden kanssa.

Jouko Helenius

Eteenpäin Ruotsin perässä. Juuri Malmössa suljettiin koulu. Opettajat sairaslomalla ja oppilaat yrittävät tappaa toisensa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Onko PISA-menestys aikaansaanut sellaisen käsityksen, että Suomessa on "maailman paras peruskoulu"?

No, saahan siinäkin uskossa elää. Sivistys ei kuitenkaan ole se sana, jolla peruskouluamme pahaiten voi kuvata. PISA-testi ei todellakaan mittaa sivistystä... Tapakulttuurista puhumattakaan.

Ken on käynyt peruskoulua edeltävää koulua, opettanut nykyisessä peruskoulussa ja kouluttanut tulevia peruskoulun luokan- ja aineopettajia ja muita peruskoulun käyneitä opiskelijoita, saattaa kirjoittaja Laura Rädyn kanssa tulla erilaiseen johtopätökseen.

Nimim. "I have experienced it"

Merja Helle

Juuri kokoomushan Helsingissä ajaa alas koulutusmenoja. Mitähän TVT-tason nostaminen käytännössä tarkoittaa. Tietokoneet eivät koskaan korvaa aikuisen läsnäoloa koulussa.
Soininvaara huomautti jo vuosi sitten, että Pisa-tulosten lasku johtui siitä, että koulut oli valittu mukaan eri perusteilla kuin edellisellä kerralla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Noin 10 vuotta sitten kirjoitin - Turun OKL:n lehtorina:

"PISA-tulokset tosin ovat hyviä. Education International'in sihteeri FRED VAN LEEUWEN totesi, että "humanistiset ja taideaineet ovat peruskoulussa yhtä tärkeitä" ja "siksi Education International varoittaa hallituksia tuijottamasta liikaa yksinomaan PISAn tuloksiin".

Toisaalta oppilaat eivät viihdy peruskoulussa, moni kokee tarkoituksettomuutta, runsas neljännes on syrjäytymässä (Turussa jopa n. 30%) ja tarvitsee siksi tuki- ja erityisopetuksen apua ja aivan liian monen lapsen koulutie katkeaa peruskouluun.
Kulttuurisesta lukutaidosta ja sen arvioinnista ei juuri näytetä olevan kiinnostuneita.

Opettajankouluttajilla on sentään tuotevastuu lain edessä ja opiskelijoilla ja koululaisilla tulisi olla kuluttajansuoja. Kyse on myös moraalisesta vastuusta."

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Meidän tulee varmistaa, että peruskoulu uudistuu muun yhteiskunnan mukana."

Ei kai Räty vihjaa että kun muu yhteiskunta kulkee sokeana kohti rotkoa, myös lapsemme opetettaisiin tekemään samaa kohtalokasta politiikkaa?

Mitä peruskouluun tulee, aikanaan kokoomus oli sen kiivain vastustaja, mutta kun se järjestelmä toimii yli kaikkien odotusten, kokoomus piilottaa pinnan alla kytevää tarvetta ajaa peruskoulu alas. Ja tekee nyt parhaansa, jotta peruskoulu "uudistuu yhteiskunnan mukana".

Peruskoulua kokoomus vihasi aikanaan siksi, että malli otettiin suoraan DDR:stä. Ikävä juttu kokoomukselle, että DDR:ssä oli paljonkin sellaista josta kelpaa ottaa mallia. Mutta sen huonon mallin, Stasin ja valvonnan, ottaa DDR:stä nykyään etupäässä kokoomus. Samoin virallisen talouden ja reaalitalouden välisen kuilun, johon DDR ja muu itäblokki aikanaan romahti.

Kun ympäri käydään niin yhtehen tullaan...

Jari Nyberg

Suomessa on vielä toistaiseksi "hyvä" koulu. Se johtuu puhtaasti siitä, että meillä ei ole vielä kovin paljon maahanmuuttajia. Uusimmat Pisatulokset osoittivat jo selvästi mihin tässä ollaan menossa. Ruotsissa lahdataan monikulttuurin kontaminoituneita kouluja tämän tästä. Kokoomuksen, demareiden ja keskustan maahanmuuttolinja näyttää olevan, että Ruotsin linjalla on hyvä jatkaa. Mikä teitä poliitikkoja oikein vaivaa? Eikö humanitaarista maahanmuuttoakin kannattaisi harrastaa niin, että se hyödyttäisi myös meitä? Eikö win-win tilanne olisi hyvä meille kaikille? Kun seuraavan kerran kiintiöpakolaisia otetaan, niin miksemme ottaisi kristittyjä? Eikö muuten tässä huonossa taloustilanteessa kannattaisi laittaa sosiaaliturvaperustaiselle maahanmuutolle liinat kiinni?

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Uusi OPS ei kylläkään huomioi maailman muuttumista ja tietoverkkojen läsnäoloa kaikkialla. Uudessa OPS:ssa ei uskalleta ottaa riittävän isoja harppauksia siihen suuntaan, että ulkomuistin merkitys on nykyisin todella vähäinen ja laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen korostuu. Tämä olisi tietysti vaativa tavoite ja vaarana olisi eriarvoistuminen.

TVT:n käyttö taas kouluissa on johtanut outoihin ratkaisuihin. Rahaa haaskataan esim kosketustauluihin ja muuhun kikkailuun, joiden hyödyt ovat minimaalisia suhteessa panostuksiin. Opettajat ottavat luonnollisesti uutta teknologiaa samassa tahdissa käyttöön mitä muutkin arkielämässä. Ei ole syytä hoppuilla eikä jarrutella. Osa teknologiasta kuolee niin pian pois.
TVT:n käyttö ei tulisi olla mikään mittari peruskoulussa. Kyllä VHS-nauhuriakin ilman peruskoulua opittiin käyttämään. Oppilailla olisi oltava riittävän hyvät perustiedot ja -taidot ylipäänsä, jotta voisivat sitten käyttää myöhemmin sitä teknologiaa aidosti hyväkseen.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

"Valtio jakaa tällä hetkellä kymmeniä miljoonia euroa opetuksen järjestäjille erilaisina hankeavustuksina. Erillisten ryhmäkoko-, tasa-arvo-, kerho- ja TVT-avustusten tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden kohdentuminen ja tehokkuus ovat sattumanvaraisia ja niiden käyttö voitaisiinkin lopettaa. Usein niitä hakevat ne koulutuksen järjestäjät, jotka ovat jo muutenkin aktiivisia ja osaavia. Rahat eivät useinkaan kohdennu oikein. Tilalle pitäisi luoda kokonaisuus, joka kannustaisi kaikkia koulutuksen järjestäjiä vastuulliseen oman toiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen".

Mitähän tämä kokonaisuus pitäisi sisällään?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ahtisaari ja Jorma Ollila uudistavat siis peruskoulun jne.?Hehän olivat amerikkalaisen systeemin kannalla,tosin asiantuntijat eivät ole.Amerikassa eriarvoisuus,ja huonot oppimistulokset ovatkin hyvä malli ottaa oppia.MAKSA,saat parhaan opetuksen,yksityistämällä hommat hoituu!Suomessa on jo eriarvoisia asuinalueita,slummit tulevat,eli systeemi tuottaa tulosta.

Yhdysvallat on ainoa maa joka laittaa lapset vankilaan,ja tuomitsee kuolemaan.Se ei ole myöskään YK:n Lasten oikeuksien julistusta sitoutunut noudattamaan.Siellä sarjamurhaajat voivat anoa armahdusta,lapset eivät.Lasten ns."rikoksesta"käy olla väärässä paikassa,väärään aikaan.Muistanemme mustan pojan,joka valkoihoisten päätöksellä tuomittiin KUOLEMAAN.Myöhemmin ilmeni,pikaisen lynkkauksen perään,että mitään todisteita ei ollut,eikä ollut koskaan ollutkaan.

Lapsi vaan ei jostakin kumman syystä herännyt henkiin.

Valkoihoiset ja mustat eivät samoissa kouluissa aina käykkään,joten rasismi kukoistaa edelleen.Mielenkiintoista että ollilasta ja ahtisaaresta,on tullut asiantuntijoita tässäkin.Ahtisaari on kai alkukaan kansakoulun opettaja,ollila nokian ja shellin mestari.

Kun tuottavia yksilöitä piti saaman, peruskoulun ainoana tarkoituksenahan oli se.Yksilöistä viis.Tasapäistäminen ja luovuuden ,erilaisuuden karsiminen laumasta.Tuottavat, ohjattavissa olevat massat,se oli tarkoitusperä.Ahtisaari muistuukin mieleen hyvin siitä,että oli innolla ajamassa tätä näkemystä,tuottavien kansalaisten sarjatuotantoa.Että keitähän varten koulut ovatkaan,ja miten niissä tasa arvoa toteutetaan?Suomessahan on jo varakkaille omat yksityiset palvelunsa.Vauvasta kouluun asti.

Onko tämä vitsi?

"Aika ihmeellisiä asioita syntyy, kun koulutukseen liittyvistä asioista puhuvat henkilöt, joilta puuttuu tutkimuksiin perustuvaa tietoa (Selostukset Suomi-areenasta Aamulehdessä 16. ja 20. 7). Jorma Ollila ja Martti Ahtisaari halusivat Suomen ottavan mallia Yhdysvaltain kouluista. Olen juuri lukenut kahden tutkijan kuvauksia amerikkalaisista kouluista ja kulttuurista (Jean Twenge ja Steven Heine). Kuva on aivan toisenlainen kuin Ollilan ja Ahtisaaren ideaalimaailmassa"

http://www.tiede.fi/keskustelu/40339/ketju/suomen_...

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kannattaa varmaan lähteä siitä, että selvitetään, mitkä ovat ne nykyiset taidot erilaisten vekottimien ja ohjelmien kanssa. Ja tämä siis tarkoittaa muuta kuin nettiselainta ja Instagramia...

Ei kannata hosua uusien kanssa jos vanhojakaan ei osata käyttää. :)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ettkö uutta digitaalista oppimista?

Tämän blogini kommenttiketjua selaamalla luulisi jokaiselle olevan selvää, että Lauri Järviledon kirja HaUSKAN OPPIMISEN VALLANKUMOUS on juosten kustu konsultin tekeke, jonka oikea paikka on paperinkeräyslaatikossa:

1) Lähteet ovat mitä sattuu vailla lähdekritiikin häivää.
2) Kirjoittaja ei erottele leikkimistä ja pelaamista.
3) Lasten oppimisen ja opettamisen näkemyksiä poimitaan miten sattuu aikuisopiskelusta ja aikuisten opettamisesta.
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/188...

Eikä tuo Pisakaan vakuuta sillä eihän kasvatustiede täytä tieteen kriteereitä:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33221-mita-p...

Mitä Pisa mittaa:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54358-pisa-m...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"eihän kasvatustiede täytä tieteen kriteereitä"

Kyseessä onkin kasvatusoppi. Kasvatustiedettä ei ole olemassa kuin kasvatusoppineiden mielikuvituksessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ehjää ei kannata alkaa korjata.

Jos koulujärjestelmässä ei ole ongelmia, on rahan suoltaminen korjaustoimikuntiin idioottimaista haaskausta.

Opetus tarvitsee lisää rahaa, ja Kako on sitä koko ajan leikkaamassa. Valittaminen järjestelmän rapautumisesta on puhtaasti krokotiilinkyyneleiden vuodattamista.

Toimituksen poiminnat