*

Laura Räty Lääkäri, äiti, sosiaali- ja terveysministeri

Asumisen hinta on pääkaupunkiseudulla liian korkea

Pääkaupunkiseutu on hieno paikka asua. Metropolialue on Suomen veturi. Tällä alueella asuu noin viidesosa suomalaisista ja alue tuottaa taloudella mitattuna noin kolmasosan koko Suomen hyvinvoinnista.  Työpaikkojen synty ja talouden uusiutumiskyky on seudulla nopeampaa kuin muualla. Tiivis kaupunkirakenne luo edullisen ympäristön useille liiketoiminnoille ja mahdollistaa ihmisten sujuvan liikkumisen arjessa. 

Pääkaupunkiseudun menestys säteilee hyvinvointia myös muualle Suomeen. Maamme ainoan metropolialueen menestys on kriittistä koko Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta. Vastakkainasettelu pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä onkin aikansa elänyttä. Jos metropolialue menestyy, myös muu Suomi menestyy. 

Pääkaupunkiseudulla on Suomen mittakaavassa monta ainutlaatuista vahvuutta, mutta myös monta yksilöllistä haastetta. Nämä rajaavat metropolialueen kasvun edellytyksiä ja heikentävät asemaamme kilpailussa Euroopan muiden metropolialueiden kanssa.

Suurin ongelma on asumisen hinnan nousu. Vuodesta 2005 asuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla noin 1500 euroa, kun muualla maassa hintojen nousu on ollut 650 euroa. Metropolialueella asukkaiden käytettävissä olevista tuloista kuluu suurempi osa asumiseen kuin missään muualla maassamme. Asuntojen hintakehitys leikkaa metropoliasukkaiden ostovoimaa, heikentää hyvinvointia ja rajaa alueen yritysten työvoiman saatavuutta sekä kasvun edellytyksiä.

Seudun ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja, eikä yhtä hokkuspokkus-temppua ole. Asuntopula ja asumisen kalleus vaativat määrätietoista kaavoituspolitiikkaa, uusien asuinalueiden rakentamista ja olemassa olevien merkittävää tiivistämistä. Nämä taas edellyttävät investointeja palvelu- ja liikenneverkkoon. Yritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettava sujuvammalla lupa- ja kaavoituspolitiikalla. Alueellisia eroja tulee eri alueiden välillä tasoittaa.

Kun haasteet ovat moninaisia, tulee ratkaisujenkin olla. Tällöin tulee kuitenkin katsoa, millainen päätöksentekorakenne ja hallinnollinen malli tuottaisivat koko seutua parhaiten palvelevia ratkaisuja. 

Suuri osa nykyhaasteista kumpuaa metropolialueen ytimen hajanaisesta kuntarakenteesta. Seutu on yhtenäistä kaupunkialuetta, mutta päätöksiä tehdään eri nurkissa erikseen ja kussakin eri päättäjien kesken. Päätöksenteko on osakokonaisuuksia katsovaa ja muutosten aikaansaaminen hidasta. Kaupunkilaisille ei kuntarajoja juuri ole, mutta meille poliitikoille kuntarajat ovat olleet betoniin valettuja. Näin ei enää jatkossa pidä olla, vaan metropolialuetta pitää kehittää yhtenä kokonaisuutena. 

Hallinnollisesti ja toiminnallisesti sujuvin ratkaisu olisi pääkaupunkiseudun kuntien liittäminen yhdeksi kunnaksi. Toinen vaihtoehto olisi erillinen metropolihallinto, mutta kyetäkseen todella puuttumaan seudun ongelmiin, tulisi sillä olla kaikki keskeinen valta kuntarajat ylittävistä kysymyksistä kuten liikenne- ja kaavoituspolitiikasta. Tätä aiemmin esitetty metropolihallinto ei sisältänyt.

Kun päättäjät eivät saa ratkaisuja aikaiseksi, on yksi vaihtoehto kysyä suoraan kansalaisilta. Ehkäpä seuraavaksi kannattaisi kysyä kansalaisten mielipidettä pääkaupunkiseudun kuntaliitoksista?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

ulf fallenius

Kyllä tämä ikuinen lamaa jäähdyttää ja alentaa Pääkaupunkiseudun asuntohintoja vuosiksi.Ei tarvitse huolestua markkinatalous hoitaa asian ja kysyntä asunnoissa on heikkoa tällä hetkellä ja jatkuu.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuskinpa alentaa. Ei ainakaan paljoa eikä pitkäksi aikaa. Kaavoituksen hitaus, maahanmuuton luoma kysyntä, rakentamisen korkeat kustannukset ja muut vastaavat syyt pitävät kysynnän suhteessa tarjontaan korkeana. Ja se tulee näkymään hinnoissa myös jatkossa.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Asuntojen hinta / vuokrahinta on niin laajojen rahapiirien intresseissä, että sille ei ainakaann kokkareet voi mitään, tuskin kukaan.

Se tulee jatkumaan hamaan tulevaisuuteen. Aivan turhaan yrität jonkun EK:n paikkoja sillä pedata.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Jätkäsaaressa sijaitsevat kalliit asunnot seisovat tyhjillään, eivät mene kaupaksi. Voin vain arvailla minkä hintaluokan taloja mahdollisesti rakennetaan Katajanokan kärkeen, merinäköala ja kaikki. Jätettäisiin se viheralueeksi ja keskityttäisiin kaavoituksessa alueille, joissa hinta pysyy sijainnin takia kohtuullisena. Siis kulkuyhteydet kuntoon ja katse kehä kolmosen taakse.

Suuret kalliit, "hienot" perheasunnot eivät mene kaupaksi, miksi niitä rakennetaan.

Missä ovat Noppa talot? Innovaatiot?

http://www.k3-talot.fi/k3-talot/32-noppa.html

Miksi ihmeessä Sipoon koirametsä ollaan kaavoittamassa asuinalueeksi, kun yksistään alueen maaperän muokkaaminen rakentamiskelpoiseksi kestää kymmenen vuotta?

Kannattaisi ehkä keskittyä nyt ajankohtaisten älyttömien päätösten järkeistämiseen ja sitten tulevaisuuteen. Molemmat eivät tunnu luonnistuvan.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Se yksi hokkuspokkus-temppu on tiedossa, ja se on se, että pitäisi yksinkertaisesti rakentaa tiiviimpää, enemmän ja nopeammin. Tämä edellyttää paitsi nopeampaa kaavoitusta, niin myös sosiaalisesti tuetun rakentamisen merkittävää lisäämistä sekä joukkoliikenteen infrastruktuurin parantamista.

Sitä paitsi Helsingin tapauksessa on vähintään puolitotuus puhua tiiviistä kaupunkirakenteesta, kun maantieteellisesti suurin osa Helsingistä on enimmäkseen 50-70 -luvuilla rakennettua lähiötä, joissa suuri osa matkoista hoidetaan henkilöautoilla. Nämä alle 0,4-korttelitehokkuuden alueet eivät juuri eroa maaseudun kirkonkylistä tiiviyden suhteen.

Kyllä minä ja moni muukin sinne kantakaupunkiin muuttaisi heti, jos vaan saisi lottovoiton. Sitä odotellessa ei voi kuin lusia lähiössä ja toivoa, että ainakin Helsingin kaupunki uskaltaisi panna kampoihin eläkeläisten valtaamille asukasyhdistyksille, jotka haluavat jokaisen joutoryteikön säästää.

Tekeillä oleva uusi Helsingin yleiskaava on lupaava, mutta ei vieläkään riittävän tiivis.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Totaalisen harhaanjohtavia käsitteitä: "tuottaa kolmasosan" "hyvinvointi" "veturi".

Jos ministeriön valtiosihteeri saa kuukausipalkkana 20 000 euroa tai Matti Alahuhta saa kuukausieläkkeenä 60 000 euroa, niin Rädyn puhunnan mukaan valtiosihteeri "tuottaa" 20 000 kuukaudessa ja Alahuhta "tuottaa" 60 000 kuukaudessa. Siinä on "hyvinvointia" yhteensä 80 000 euroa kuukaudessa, ja 1 000 000 miljoona euroa vuodessa. Mitä tämä tällainen "tuotanto" ja "hyvinvointi" on? Ei yhtään mitään, pelkkää harhaista puhetta. Tällainen puhunta ja käsitteistö on sietämätöntä.

Paremminkin pitäisi puhua ryöväämisestä, oleilusta, tyhjäntoimittamisesta, kuluttamisesta, tuhlaamisesta, maailman tuhonnasta.

Ekonomistinen, taloustiedelähtöinen puhunta on harhaa.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Helsinkiin syntyisi nopeasti 100.000 kohtuuhintaista asuntoa, jos ne saisi rakentaa verovapaasti, ilman kaikenlaisia lupamaksuja ja kokorajoituksia.

Asuntojen hinnastahan on yli puolet yllämainittuja veroja ja maksuja.

Pekka Heliste

Oulussa uusien asuntojen hnta on 30-50% halvempia kuin Helsingissä vaikka samat verot ja byrokratia on sielläkin

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Voisi vaikka alottaa kysymällä miksi Helsingissä on maan suurin työttömien reservi ja pari valtavaa korkeakoulua?

Pelkästään siirtämällä HY ja Aalto Keravan tienoille asuntoja ja tonttia vapautuisi valtavasti. Eikä tässä ole tarkoitus sorsia opiskelijoita. Maailmalta voi katsoa hyviä esimerkkejä loistavista yliopistokampuksista.

- asumistuki ja toimeentulotuki Helsingissä max 18kk ilman työpaikkaa.

- suuret koulut syrjään

- mm. Esteettömyys- ja pinta-alasääntely helvettiin

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Sääntelyn purkamisesta on helppo olla samaa mieltä, mutta kahdesta muusta ehdotuksestasi olen eri mieltä.

Jos olisin niin kurjassa tilanteessa, että joutuisin muuttamaan asumistukien eväämisen vuoksi Helsingistä pois, niin se ei tapahtuisi muualle Suomeen, vaan toiseen suurehkoon kaupunkiin jossain muualla maailmassa. Niin tärkeää on minulle asua palveluiden lähellä.

Suurten oppilaitosten siirtäminen pois Helsingistä olisi puolestaan miljardiluokan hanke, jonka rinnalla Pisara-rata olisi yksi pisara meressä. Esimerkiksi Oxfordin yliopisto on perustettu yli 1000 vuotta sitten ja yhteisö on rakentunut sen ympärille. Helsingin yliopisto on nykymuodossaan vasta 200 vuotta vanha, mutta kaupunkirakenne on sen mukaan toteutettu.

Yksi keskeisimpiä hintoja nostavista tekijöistä on muutes parkkipaikkasäädös eli rakenteellinen pysäköinti, joka nostaa asuntojen hintoja jopa 1000 euroa neliöltä, siinä missä esteettömyys vain 150 euroa neliöltä. Löytyy tämän päivän Kauppalehdestä. Herää kysymys, että miksi tällaista vaaditaan, kun julkisia kulkupelejä on saatavilla aivan riittävästi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Se tosiaan olisi monen miljardin hanke mutta toisaalta vaikutukset olisivat niin valtavat ja pitkävaikutteiset että ainakin laskelmia pitäisi ruveta tekemään.

Itse olen opiskellut sekä HYssä että Aallossa enkä voi lakata ihmettelemästä sitä miksi Espoon makein merenranta-alue on pantu täyteen opiskelijaslummia. Tai miksi ah niin hyödylliset humanistit on sijoitettu pilaamaan koko Helsingin keskusta.

HYssä on noin 30.000 opiskelijaa. Näiden etu olisi myös asua edullisemmin.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #10

Käytännössä opiskelijoiden asuttamiseen täytyisi rakentaa kokonaan uusi kaupunki niiden oppilaitosten lisäksi, sillä Suomessa ei juuri kellään ole varaa opiskella pelkällä opintotuella kampuksella asustellen, vaan opiskelujen rahoittamiseksi tarvitaan joustavia työpaikkoja. Niitä joustavia työpaikkoja ei puolestaan ole kuin suurimmissa kunnissa. Lisäksi opiskelijat jos ketkä tarvitsevat kuitenkin riittävät lähipalvelut, harrastemahdollisuudet sun muut. Sitten pitäisi vielä mahdollistaa oppilaitosten ja yritysten välinen vuorovaikutus. Asia on niin monisyinen, etten näe oikein mitään realistista tapaa tätä toteuttaa ilman että sekä pääkaupunkiseutu että opiskelijat kärsisivät.

Pekka Heliste

Suomi ikääntyy vauhdilla, joten esteettömyysvaatimuksista luopuminen johtaa laitoshoidon tarpeen kasvuun.Kallista sekin on samoin kuin estettömyyden rakentaminen jälkikäteen

Suunnitteluvaiheessa esteettömyys ei maksa mitään , ainoa onngelma on pienissä asunnoissa, joissa kylppäri vie muutaman neliön enemmän ja on suhteessa paljon pinta-alasta.

Huomasin asian vanhempieni kohdalla, vaikka he olivat valinneet asunnon jossa pääsee ulkoa huoneistoon saakka ilman portaiden nousua .Mutta kylppärin pieni koko esti vanhempieni pesun avustajan kanssa eikä rollaattori sopinut ovesta.
Oven suurentaminen ja kylppärin muuttaminen jälkikäteen maksoi kymmeniä tuhansia , kallista sekin. Ja kun vanhuksella ei ole rahaa niin yhteiskunta maksaa tai pistää hoitolaitokseen, joka maksaa vielä enemmän

Pekka Heliste

Heh, tuolla kirjoituksella voivat eläkeläiset pelata hevonpaskabingoa

Nykyajan koulutukseen kuuluu, että kykenee pistämään 1000 hevon-p peräkköin ja pitämään niillä sujuvan luennon

Kuulujilla on ristikot, joissa on hebon-p satunnaisessa järjestyksessä.Kun joku saa viisi hevon-p peräkkäin hän hyppää pystyyn ja huutaa: Bingo !!!

Tätä luokkaa ovat nykyajan korkeakoulutettujen jutut....

ulf fallenius

Kyllä kohta suurin ongelma asuntomarkkinoilla on se että eivät mene edes halvalla kaupaksi onhan se jo todettu että Suomen kriisi on muuttumassa katastrofiksi kuin talous ei kasva.Japanissa deflaatiokierteestä johtuen asuntojen hinnat laskeneet jo 20 vuotta niin esimerkkejä löytyy kuin talous ei kasva.Sijoitusneuvojat on sitä mieltä että Suomen asuntohinnat ei nouse seuraavaan 5 vuoteen mutta minä uskon ainakin 10 vuoteen ellei talousihmeitä satu Suomen kohdalta.

Toimituksen poiminnat