*

Laura Räty Lääkäri, äiti, sosiaali- ja terveysministeri

Mikä onkaan kiistelty valinnanvapaus-malli?

Vaikka me suomalaiset pidämme usein terveydenhuoltoamme hyvin tasa-arvoisena, tasa-arvo ei ulotu potilaiden valinnanvapauteen. Hyvin toimeentulevilla ja monilla vakituisessa työssä olevilla on mahdollisuus valita: tarjolla ovat työterveyshuolto, yksityiset palvelut ja julkiset palvelut. Hyvätuloiselle myös yksityinen terveysvakuutus on todellinen vaihtoehto.

 

Työelämän ulkopuolella olevilla ja vähävaraisilla valinnan mahdollisuudet ovat rajallisemmat. Heitä palvelee vain julkinen perusterveydenhuolto. Laadultaan suomalainen terveydenhuolto, sekä julkinen että yksityinen, on maailman huipputasoa. Järjestelmämme epätasa-arvo liittyykin siihen, miten palveluiden piiriin pääsee. Yksityisiin palveluihin pääsee melko helposti jo samana tai seuraavana päivänä, kun taas julkisiin palveluihin voi kunnasta riippuen olla viikkojen jonot.

 

Ruotsissa on perusterveydenhuollossa käytössä niin kutsuttu valinnanvapaus-malli, jossa kaikilla on samanlainen oikeus valita palvelunsa. Julkinen sektori määrittää julkisille palveluille laatuvaatimukset, joita tuottajien on noudatettava. Tuottajat voivat olla julkisia, järjestöjä tai yksityisiä. Ihmiset valitsevat itse, mitä terveysasemaa käyttävät ja julkinen rahoitus seuraa ihmistä palveluntuottajalle. Joku voi valita terveysaseman, joka on lähimpänä kotia tai työpaikkaa. Joku toinen voi käyttää valintakriteerinä aukioloaikoja, tuttua lääkäriä tai lyhyitä jonoja.

 

Ruotsalaiset eivät halua luopua valinnanvapaus-mallistaan. Ihmisten tyytyväisyys perusterveydenhuoltoon on valinnanvapauden myötä parantunut tai säilynyt ennallaan. Eikä suotta. Palveluihin pääsee nyt jonottamatta.

 

Tulevalla vaalikaudella meillä Suomessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus. Silloin päätetään, seuraako raha jatkossa potilasta vai jatkammeko nykyisellä eriarvoistavalla mallilla, jossa todellinen valinnanvapaus kuuluu vain hyväosaisille.

 

Kokoomus on ainoa puolue, joka kannattaa valinnanvapauden lisäämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MikkoOlkkonen kuva
Mikko Olkkonen

Oletteko huomanneet, että vajaat puolet kansasta on jo käytännössä siirtynyt uuteen Sote maailmaan. Parin viimevuosikymmenen aikana terveyskeskusten lääkärimäärät ovat jopa laskeneet kun taas yksityisellä puolella on ollut kova kasvu. Yksityiselle menevät varaavat ajan valitsemalleen lääkäriasemalle eli "kilpailuttavat tuotannon", "raha seuraa" asiakasta valitulle lääkäriasemalle, koska asiakas maksaa suuren osan itse ja saa loppuun kelakorvausta. Palvelu on huipputasoa: ajan saa useimmiten tälle päivälle.
Tuota Sote uudistusta voi ajatella "elämää suurempana" uudistuksena, jossa pitää saada sata sote lakia kirjoitettua uusiksi. Vaihtoehtoisesti uudistusta voi ajatella tuon yllämainitun käynnissäolevan kehityksen kiihdyttämisenä, jossa loputkin kansalaiset vain siirtyvät tähän jo olemassaolevaan uuteen sote järjestelmään. Tärkeimmät työkalut tämän kehityksen loppuunsaattamiseksi ovat kansanterveyslain kunnille asettamien palvelutasovaatimusten keventäminen ja "omavastuun" pienentäminen (eli kelakorvausten suurentaminen). Näin loputkin kansalaiset siirtyvät luontevasti nauttimaan näistä tehokkaammin tuotetuista palveluista. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kunnat saavat sitten itse valita, kilpailevatko tuotantobisneksessä muiden toimijoiden kanssa vai eivät.

Käyttäjän JanneKoiranen1 kuva
Janne Koiranen

Perusesimerkkinä Tanskan malli. Täällä jo muuttoilmoituksessa kysytään lääkärin tiedot, jotka siis itse saa valita. Kööpenhaminassa voi jopa kartasta katsoa eri paikkojen sijainnit ja valita haluamallaan kriteerillä. Peruslääkärinvastaanotot ovat yleensä pienehköjä yksityisiä praktiikoita, jatkotutkimukset sitten hoidetaan kunnallisissa sairaaloissa.

Toimituksen poiminnat