Laura Räty Lääkäri, äiti, sosiaali- ja terveysministeri

Vaihtoehto koirankopille

Helsingissä on hävyttömän kallista asua. Se on tuttu tosiasia jokaiselle meistä. Silti asumisen hintalappu sapettaa aina yhtä paljon. Etenkin, kun asian ei tarvitsisi olla näin.

Odotimme lasteni kanssa koleana iltana keskustassa raitiovaunua, kun vieressäni seissyt mies esittäytyi asiakastaan odottavaksi kiinteistövälittäjäksi. Vuorossa oli vastarakennetun ullakkoasunnon esittely. Neliöhintana noin 7500 euroa. ”Todelliset tehoneliöt. Menee luultavasti ensimmäisellä näytöllä kaupaksi”, välittäjä totesi itsevarmasti. Siitä huolimatta, että taloyhtiössä oli parhaillaan vireillä oikeusprosessi ullakkoasuntojen rakennuttajaa vastaan.

Keskimäärin neljä viidestä Helsingin seudulla toteutetusta ullakkoasuntoprojektista päätyy oikeussaliin. Euronkiilto syttyy silmiin, kun kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti. Hyväkuntoiset asunnot ovat keskustassa niin kiven alla, että etenkin pienen perheen tarpeet täyttävät kaksiot ja kolmiot harvoin päätyvät vapaille markkinoille.

Ei ihme, että asuntoasiat komeilevat mitalisijoilla parisuhderiitojen aiheuttajana. Ilman paksua lompakkoa, suhteita tai rikasta sukua riittävän kokoisen kodin hankinta keskustasta on melkoinen mahdottomuus. Palvelualan yrittäjiä tavatessani kuulen aina saman viestin: Helsingissä on vaikea saada työvoimaa, koska työntekijöillä ei ole varaa asua kaupungissa. Monen perheen yhteinen aika haihtuukin jäljettömiin vanhempien pendelöidessä päivittäin pari tuntia kodin ja keskustassa sijaitsevan työpaikkansa välillä. Eikä nyt siis puhuta Lontoosta tai Pariisista vaan reilun puolen miljoonan asukkaan Helsingistä.

Tavoitteeksi on otettava tulevaisuus, jossa tavallisella palkansaajaperheellä on mahdollisuus muuhunkin vaihtoehtoon kuin laatuajan viettoon Länsiväylällä. Yhteiskunnan on nykyistä paremmin edesautettava sellaisten asuntomarkkinoiden syntyä, joissa ihmisillä on aidosti vapaus valita erilaisiin elämäntilanteisiin heille sopivin asumisvaihtoehto. Ihmisillä pitää olla varaa asua Helsingissä.

Helsingissä oli vuonna 2009 yhteensä 325 818 asuntoa. Kun reilut 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu yksin, on selvää, että asuntoja on liian vähän. Tarvitsemme nykyistä notkeampaa ja tarvelähtöistä kaavoituspolitiikkaa. Helsingin kaupunginhallituksen jäsenenä ja kokeneena kunnallispoliitikkona kaavoituksen ja rakennuslupien kankeus on minulle liiankin tuttua.

Asuntomarkkinat kärsivät myös aikansa eläneistä kuntarajoista. Asuntopolitiikka onkin yksi konkreettinen asia, jossa pääkaupunkiseudun kunnat yhdistävästä metropoliajattelusta olisi hyötyä meille jokaiselle. Helsingin ja koko alueen asuntopulaa helpottaa juuri rakentumaan alkavat Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Östersundom. Toivon rakennuttajilta viisautta rakentaa sinkuille, perheille ja ikäihmisille soveltuvia asuntoja tasapuolisesti.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat