*

Laura Räty Lääkäri, äiti, sosiaali- ja terveysministeri

Päihderaskaudessa on kovat panokset

Noin 6 % odottavista äideistä on riippuvaisia päihteistä. Suomessa syntyy vuosittain satoja alkoholin tai huumeiden pysyvästi vaurioittamia lapsia. Monet näistä vauvoista kärsivät pahoista vieroitusoireista. Koko elämän kestävät vauriot vaihtelevat kehitysvammaisuudesta ja epämuodostumista pahoihin tarkkaavaisuushäiriöihin.

 

Raskaana olevien päihderiippuvaisten äitien pakkohoidon salliva laki antaisi mahdollisuuden auttaa ja tukea odottavaa päihderiippuvaista äitiä myös silloin, kun halu päihteisiin käy ylivoimaiseksi.

 

Raitis äiti kokee mielihyvää tuntiessaan lapsen kasvavan sisällään. Hän nauttii jo etukäteen vauvan hoitamisesta ja kasvaa äitiyteen raskauden aikana. Huume- tai alkoholiriippuvainen äiti saa mielihyvää ainoastaan päihteistä. Päihdeäidit eivät ole tahallaan välinpitämättömiä syntymättömän lapsensa hyvinvoinnille. Moni näkee raskauden mahdollisuutena elämänmuutokseen ja on erittäin motivoitunut hoitoon. Valitettavasti hyvä tahto ja tarjolla oleva hoito eivät kuitenkaan läheskään aina riitä katkaisemaan vuosien huumeriippuvuutta.

 

Pakkohoito ei ole rangaistus vaan mahdollisuus auttaa syntymätöntä lasta ja hänen äitiään, kun mitkään muut keinot eivät riitä. Yksilön valinnanvapaudesta hurskastelevat unohtavat, etteivät huumeriippuvaisen päätökset perustu harkintaan tai järkeen vaan riippuvuuden aiheuttamaan pakkoon. Äidin ja lapsen edut eivät ole vastakkaisia ja jokainen päihteetön päivä antaa heille kummallekin hieman paremman mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Päihteiden varjostamassa raskaudessa on kovimmat mahdolliset panokset – äidin ja lapsen hyvä elämä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Juhani Virtanen

Paitsi että FAS- ja huumelapsien kohtalo on kamala, heistä tulee myös hirmuisia kustannuksia yhteiskunnalle vuosikausien ajaksi.

Kannatettava aloite, josta on vaikea keksiä huonoja puolia.

Käyttäjän lauraraty kuva
Laura Räty

Kyllä! Kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä.

Pekka Roponen
Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Mikä pakkohoito? Vapaudenriisto päihteettömyyden takaamiseksi synnytykseen asti jos ei itse ole älynnyt hoitoon hakeutua. Ovathan syyllistyneet oman lapsensa pahoinpitelyyn, ei yhtään sen lievempää kuin vastasyntyneen heittäminen alas parvekkeelta (siitäkin voi tuurilla selvitä ilman pysyviä vaurioita). Itse hoitoon hakeutuville pehmeämpi ja humaanimpi kohtelu.
Jos päihderiippuvuus huomataan ennen 15. raskausviikkoa eikä henkilö ole hakeutunut ajoissa hoitoon, pakkoabortti.
Rikollisten paapominen riittää. Rikollinen on rikollinen vaikka olisi oma äiti eikä päihderiippuvaiselle äidille syntyneen lapsen elämä mitään herkkua ole.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Kannatan tässä valossa Laura Rädyn aloitetta. Päihdeäidin pakkohoitoa ei sanan takia tosiaan kannata kenenkään pelätä, koska ei ole kyseessä mikään "yksi lensi yli käenpesän"-tyyppinen pakkohoito.

Saattaisi olla, että 1 tai 2 yksikköä riittäisi Suomessa tähän? Mieluummin kauaksi maalle, kenties. Rauhoittavaan ympäristöön. Jo muutaman viikon tai kuukauden kahden jälkeen elimistö on sopeutunut päihteettömyyteen.

Tee Laura työtä tämän aloitteen eteen myös tulevaisuudessa. Muista korostaa hoidon sisältöä, ettei joku taho "riemastu" vertaamaan mielisairaitten hoitoon jne.

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Olisi tietysti myös vallan hyvä jos vapaaehtoiselle hoidolle olisi mahdollisuuksia päästä silloin kuin ihiminen siihen on motivoitunut eikä sitten vasta pitkän jonotuksen jälkeen, kun motivaatio jo on mennen talven lunta. Ihan hyvä olisi myös jos ensikodit eivät hävisi rahanpuutteen takia.

Olisko Laura Rädyn puoleella jotain mahdollisuuksia tehdä tähänkin asian hyväksi mitään -nykyinen hallitus kun ei ole näyttänyt mielenkiintoa, eikä ainakaanvaltion kirstuilta tukevaa rahaa tälle löytynyt.

Pekka Raukko

Osaatko sanoa,mikä on suhde alkoholin pysyvästi vaurioittaminen lasten ja muiden huumeiden vaurioittamien lasten välillä?

Käyttäjän lauraraty kuva
Laura Räty

Pekka, en tiedä, tilastoja pitäisi kysellä vaikkapa THL:stä.

Pekka Raukko

Alkoholin vaurioittamia (FAS) lapsia on Suomessa noin 1,2/1000. Eli vuosittain 500-600.
Muiden huumeiden osuus on olematon.

Toimituksen poiminnat