Laura Räty Lääkäri, äiti, sosiaali- ja terveysministeri

”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”

Näin lausahti aikoinaan Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Ojala. Ojalan kanssa on helppo olla samaa meiltä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain, jos valtiontalouden perusta on kunnossa. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja onkin se iso asia, josta tulevissa vaaleissa päätetään.

Valitettavan monet ajattelevat, että hyvinvoinnin kakkua voidaan loputtomasti siivuttaa välittämättä kakun koosta ja kunnosta eli rahoituspohjasta. Pienestä kakusta tulee kovin pieniä siivuja, eikä jaettavaa riitä kaikille. Isosta kakusta taas on varaa leikata suurempia viipaleita.

Vaaleissa kakun jakajilla tuntuu olevan helpompaa kuin kakun kasvattajilla. Ne, jotka härskisti lupaavat kaikille kaikkea, menestyvät, tai ainakin luulevat menestyvänsä. Rehellisyys kuitenkin kannattaa ja rehellisyyden nimissä onkin todettava, että ne, jotka lupaavat ensi vaalikaudella jonkin etuuden merkittävää kasvattamista, valehtelevat. Lisäjakoon ei yksinkertaisesti ole varaa. Kakku on leivottava ennen sen jakamista!

Ensi vaalikauden talouspolitiikan on vastattava kahteen kysymykseen: Mistä uutta kasvua? Mistä uutta työtä? Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain uudella työllä ja uudella kasvulla.

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamisessa on kolme tärkeää tekijää: 1) Työhön kannustava ja ostovoiman turvaava veropolitiikka, 2) Valtion velkaantumisen saaminen aisoihin ja 3) Euroopan vakaus.

Valtio tarvitsee jatkossa enemmän verotuloja, mutta ei ole yhdentekevää miten uudet verotulot hankitaan. Sillä on väliä miten verotetaan. Tärkeintä on luoda uutta työtä ja turvata palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoima. Tällöin peruskysymys on, että verotetaanko palkkaa ja eläkkeitä vai kulutusta. Työn ja ostovoiman kannalta on mielekkäämpää verottaa kulutusta kuin työtä ja eläkkeitä.

Lisäverotulot on käytettävä valtion velkaantumisen vähentämiseen. Näissä oloissa ei ole uskottavaa luvata uusia etuuksia tai menokohteita ilman, että ne rahoitetaan vähentämällä menoja jostain muualta.

Suomen talouskasvulla on vain vähän toivoa, jos talouden vakaus Euroopassa järkkyy. Olemme täysin riippuvaisia viennistämme Eurooppaan. Euroopan kriisimaiden takausten ja lainojen hintalappujen rinnalla kannattaa muistaa koko maailmaa ruhjoneen finanssikriisin hintalappu hyvinvointiyhteiskunnallemme.

Kuulun itse niihin poliitikkoihin, jotka mieluusti jakavat kakkua. Pidän hyvinvointiyhteiskuntaamme erittäin merkittävänä. Haluan olla kehittämässä terveyspalveluita, koulutusta ja päivähoitoa. Ymmärrän kuitenkin, että jaettavaa ei ole ilman kasvua ja siksi talouden kasvuun onkin keskityttävä nyt jakamista enemmän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

"Tällöin peruskysymys on, että verotetaanko palkkaa ja eläkkeitä vai kulutusta. Työn ja ostovoiman kannalta on mielekkäämpää verottaa kulutusta kuin työtä ja eläkkeitä." Lause ko. blogista. Räty on tämän blogikirjoituksen jälkeen muokannut kantansa uudelleen ja nyt hän haluaa verottaa sekä työtä ja eläkkeitä, että kulutusta. Ihan vain muotoseikka hyvätuloisille, mutta miten köyhä pärjää tässä tuplaverotuksen luvatussa maassa.

Toimituksen poiminnat