Laura Räty Lääkäri, äiti, sosiaali- ja terveysministeri

Kaikki blogit puheenaiheesta Hyvinvointiyhteiskunta

Kansa(t) nurisee toreilla, hoveissa edelleen hiljaista

 

"Mikseivät he syö kakkua?"

, Ranskan viimeinen kuningatar Marie Antoinette kuultuaan leivän loppuneen kansalta.

 


 

Eilen, lukiessani erästä jenkkiläistä keskustelupalstaa, sain keskiaikaisen vision: Näinhän se on aina ollut, että hovi/eliitti on aina ollut täysin ymmärtämätön kansalaisten tyytymättömyyden suhteen. Eipä siis mitään uutta taivaankannen alla, vaikka elämmekin modernia internet-aikaa. 

Sipilän taistelu eriarvoisuuskehityksen pysäyttämiseksi ei vakuuta

Pari päivää sitten Yleisradion päälliköt lähettivät uutis- ja ajankohtaistoimituksen työntekijöilleen viestin, jossa he kehuivat kyseenalaista mainetta itselleen kerännyttä päätoimittaja Atte Jääskeläistä ja tyrmäsivät toimituksen työtapoja viime viikolla arvostelleet alaisensa.  

Työmarkkinoiden yhteinen vastuu ja vapaus

Suomalainen elinkeinorakenne, työmarkkinat ja yhteiskuntamalli ovat merkittävien muutosten edessä tulevina vuosina. Vaikka kyseessä on usein (väärin) käytetty fraasi, voidaan 2020-luvulle tultaessa puhua aidosti toisesta teollisesta vallankumouksesta, joka mullistaa tuotannon ja palvelut tavalla, joka vastaa 1800-luvun murrosta. Ilmiö liittyy ennen muuta digitalisaatioon ja robotisaatioon, jotka toisaalta tuhoavat paljon perinteisiä tapoja tehdä työtä sekä monia työpaikkoja, mutta yhtäältä luovat aivan uudenlaisia työtehtäviä ja ammatteja.

Elämän pyhä kolmijako – miten Sinä asemoidut?

Yhteiskunta, eduskunta ja kansalaiset, demokratian alimpana kastina, miettivät kuumeisesti |* kuinka käy tämän elämän kolmijaon keskinäisille suhteille – ideaalisesti ottaen niiden tulisi olla toistaan tukien tasapainossa --- 

 

... Elämä jakaantuu kolmeen osaan –

A] Lapsuus ja nuoruus, jolloin opitaan leikkimään - yhdessä, lukemaan, kirjoittamaan ja googlettamaan sekä ymmärtämään yhteiskunnan säännöt ja lopulta tekemään työtä, kesto noin 23 – 24 ikävuoteen asti.  

Mahdollisuus väkivallattomaan elämään pitäisi olla taustasta riippumatta

Väkivalta sekä henkisesti että fyysisesti on tuomittava teko, johon pitäisi olla mahdollista puuttua jo ennaltaehkäisevästi. Uhreilla on mahdollisuus saada matalan kynnyksen apua jo pelkästään paikoista joissa he muutenkin luontevasti käyvät. Tässä vaiheessa moni kuvittelee että se paikka on joku sellainen missä on töissä viranomaisia jotka osaavat auttaa, mutta se ei ole näin. Joskus se apu on ihan ventovieraan, naapurin tai kassantyöntekijän käsissä.

Valtio kiillotti selfie-brändiänsä su 20.11.2016

Yle kertoo näin: "Anteeksipyyntö perustuu ministeriön keväällä julkaisemaan tutkimukseen huostaan otettujen lasten kokemuksista ensimmäisen lastensuojelulain aikana vuosina 1937–1983."

Sunnuntaina 20.11.2016 Suomen valtio pyysi siis anteeksi sijoituslasten kohtelua. Valtio reagoi muita maita vähän jäljessä ja tyytyi vain anteeksipyyntöön. Kun huomioidaan nykytilanne, niin valitettavasti pidän realistisena, että vuosikymmenten päästä esitetään taas sama anteeksipyyntö.

Onnea 200-vuotias Suomen poliisi organisaatio!

Ajat muuttuvat, mutta isompia ja pienempiä rosvoja lienee jatkossakin. Ennaltaehkäisevää työtä olisi syytä resursoida enemmän, koska kohtaamiset poliisin kanssa tapahtuvat yleensä vasta sen jälkeen kun jotain on jo sattunut.

Muistan kyllä, että ala-asteella kävi poliisi joskus 1980-luvulla esittelemässä toimintaansa pikaisesti. Kohtaamisen helppous ja vuorovaikutustaidot pitää asettaa mielestäni prioriteetiksi kansalaisten parissa työskenteleville poliiseille.

"Kansalaisahdistusta"

 

Minua ahdistaa. Tarkemmin sanottuna kansalaisahdistaa.


Ensimmäisen kerran törmäsin kansalaisahdistukseen seuratessani Kreikan velkakriisiä. Tällöin kansalaisahdistukseni oli vielä myötäahdistuksen muodossa; Kreikkalaisten kärsimysten seuraaminen sai minut voimaan pahoin. Ymmärsin, että pelkästään se, että tuona ajanhetkenä sattui olemaan kreikan kansalainen, sai ihmiset epätoivoon ja ahdistukseen ei pelkästään omasta, vaan myös koko maan puolesta.

BKT-uskoa ja vahinkososialismia

 

BKT-on vakiintunut keskeiseksi talousmittariksi, lähinnä siksi, että sen kasvun avulla on voitu arvioida työllisyyden kehitystä sekä sen absoluuttisella arvolla verokertymää julkisen talouden rahoittamiseksi.

BKT:n käytössä keskeisenä talousmittarina on kuitenkin useita vakavia ongelmia, kuten esim:

1. BKT-laskennassa ei oteta huomioon tuotannossa syntyviä ekologisia, inhimillisiä ja materiaalisia vahinkoja. 

Nykyaikaisen kansantalouden olemus

 

Teollisen tuotannon koneet on tehty yleensä jotakin työtä varten. Myös tietokoneet on tehty jotakin tiettyä työtä varten.

Teollisen kehityksen aikana ihmisten määrä maapallolla on kasvanut. Joidenkin ajatusmallien mukaan ihmisiä ei tarvittaisi niin paljon työn tekemiseen enää, kun koneet tekevät ihmisten työt. Tämä on työkeskeistä ajattelua, jossa ehkä liioitellaan työn tekemisen merkitystä ihmiselle. Työ on tärkeää ja ihmisen toiminnallisuus on tärkeää, jotta yhteiskunnan pysyvät liikkeessä ja elinvoimaisina.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä