*

Laura Räty Lääkäri, äiti, sosiaali- ja terveysministeri

Kaikki blogit puheenaiheesta Ostovoima

Hallitus uhkaa vetäytyä veroalesta - palkansaajien ostovoima heikkenee

Palkansaajien keskusjärjestöt ovat astuneet samaan miinaan kuin vasemmistopuolueet viime hallituskaudella. Keskusjärjestöt pääsivät taannoin lopulta sopuun yhteiskuntasopimuksesta, kun työnantajat suostuivat antamaan periksi palkkojen ja työehtojen paikallisen sopimisen suhteen. Sopimuksen vaikutuksia vielä lasketaan, mutta lähes kaikista kohdista on löytynyt sopu. Ratkaisussa pyritään parantamaan yritysten kilpailukykyä muun muassa lisäämällä työn määrää noin kolmella työpäivällä. 

Kerro mitä ovat "köyhän asia" tai "inhimillisyys" politiikassa

Äänestäjien sydän läikähtää aina kun joku kertoo olevansa "köyhän asialla" ja olipa Suomessa sen niminen, varsin pitkäikäinen pienpuoluekin. Kaikki puolueet kokoomusta myöten ovat köyhän asialla olleet pyörimässä ja jokainen puoluetoimija nyökkää pontevasti kun ilmoille kajahtaa ikiaikainen neronleimaus että heikommista on pidettävä huolta, vaikkei kukaan oikealta vasemmalle osaa yksilöidä mitä sekään tarkoittaa, mutta kuulostaa tosi kivalta.

Kaksi miljardia lisää ostovoimaan?

Kaikki ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: Suomen talous on kuralla ja jotain pitäisi tehdä. Kehitettäviä asioita on varmasti useita, mutta yhtenä suurimmista ongelmista pidetään ihmisten ostovoiman hupenemista. Ostovoima vähenee, raha ei liiku ja talous jähmettyy. Mitä asialla voisi tehdä?

Työeläkerahastojen käyttämistä vaikeata tilannetta helpottamaan on jo esitetty useamman kerran. Itse olen pyöritellyt ajatusta, jossa käytetään ko. rahastoja hyväksi, mutta jokainen palkansaaja voisi päätöksen tehdä henkilökohtaisesti omalta kohdaltaan. Eli kuinka?

Ei työmies kallis ole, mutta kaikki muu on

Sain tänään käsiini erään vanhempana asiantuntijana toimivan ystäväni palkkatositteen ja tyrmistyin. Pahalta näyttää, Suomi. Hänen työnantajansa maksaa työpanoksesta ripauksen yli 37 euroa tuntia kohden, josta hän itse saa pyöreästi laskettuna noin 20 euroa. Tästä summasta ystäväni maksaa veroja 7,20 euroa, sillä hänen satunnaisesti tekemänsä ylityöt nostavat veroprosenttia huomattavasti. Työntekijälle jäävä osuus on siis 12,80 euroa.

Veronalennuksilla pienituloisten ostovoiman puolesta

Kaleva uutisoi tiistaina 06.10.2015 Juhana Vartiaisen ehdotuksesta, jonka mukaan alle 2000 euron palkoista ei tarvitsisi maksaa veroja. Ehdotus on paitsi moraalisesti oikeansuuntainen myös käytännön vaikutuksiltaan viisas.

Palkat niskaan vaan

Lasketaan niitä palkkoja vain, ihan reilusti. Mutta samassa paketissa pitää sitten laskea elinkustannuksia vastaavalla määrällä. Mikä Suomessa elämisessä maksaa? Me maksamme ihan perusasioista liikaa, eli öljystä, sähköstä ja ruoasta. 

Kun joulupukki vararikon teki

Olen vielä monella tavalla nuori, mutta riittävän vanha muistamaan edellisen syvän laman 90-luvulla. Meidän perheeseemme se osui silloin kovaa, työpaikat menivät molemmilta vanhemmilta, asunto töiden mukana. Me kylän lapset kuulimme aikuisten kuiskimia juttuja milloin kenestäkin tuttavasta, tuli tutuiksi termit käsiase, suoraanohimolle, itsemurha ja hyshysetteilapsetkuule.

Palkansaajia ei voi verottaa enempää

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen ei lähtisi tyrmäämään solidaarisuusveron ansiorajan laskemista, kirjoittaa verkkolehti Uusi Suomi. Asia nousi esiin, kun vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen huomautti eilen Yle Radio 1:n ohjelmassa, että kansanedustajan 6 380 euron palkkiosta ei makseta niin kutsuttua solidaarisuusveroa.

Suomen hintataso

Postmodern Jukebox musisoi Länsi-Euroopassa ensi vuoden puolella. Tusinassa valtioita ja parissa kymmenessä konserttipaikassa.

Kiertueen konserttien lippujen hinnat vaihtelevat yleisesti 20-30 euron välillä. Suurten tulojen, suuren ostovoiman ja yleisesti kalliiksi mielletyssä Norjassa liput kustantavat kappaleelta 40 euroa. Postmodern Jukebox esiintyy jopa Norjan pienemmillä ja syrjäisemmillä paikkakunnilla.

Sopimus syntyi, mitä tekee hallitus

Sopu löytyi työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannesta vuodesta, ja kolmikantainen neuvotteleminen osoitti jälleen, että sopimiskykyä ja joustavuutta löytyy myös AY-liikkeeltä. Vaatimattomat, ja jopa ostovoimaa laskevat, palkankorotukset tulevat tasoltaan olemaan kahden edellisen vuoden korotusten kaltaisia. Tällä parannetaan merkittävästi hallituksenkin vaatimaa viiden prosentin kilpailukykyhyppäystä esimerkiksi Saksaan nähden.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä