Valtion budjetti http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/142344/all Sat, 25 Nov 2017 18:23:40 +0200 fi Monen miljardin alijäämä ja pääministeri kehottaa palkkojen korotuksiin http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246625-monen-miljardin-alijaama-ja-paaministeri-kehottaa-palkkojen-korotuksiin <p>Pääministeri&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/paaministeri-juha-sipila-nyt-on-varaa-nostaa-palkkoja/">Juha Sipilän</a>&nbsp;mukaan nyt on varaa nostaa palkkoja, vaikka Suomen julkistaloudessa&nbsp; on monen miljardin alijäämä&nbsp;(<a class="fl" href="http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html#julkisyhteis%C3%B6jenalij%C3%A4%C3%A4m%C3%A4/ylij%C3%A4%C3%A4m%C3%A4javelka">Julkisyhteisöjen&nbsp;<strong>alijäämä</strong>/ylijäämä ja velka</a>&nbsp;)</p><p>Pääministerin puhe on täysin vastuuton ja märkä rätti <a href="http://www.tyoelama2020.fi/verkostot/tyoelamatoimijat/ydintoimijat/valtion_tyomarkkinalaitos_(vm)">valtion työmarkkinalaitokselle&nbsp;</a>&nbsp;ja&nbsp;<a href="https://www.kt.fi/">kuntatyönantajille&nbsp;</a>. En muista, milloin pääministeri olisi Suomessa puuttunut työmarkkinajärjestöjen toimivaltaan kuuluvaan asiaan ja tehnyt tällaisen&nbsp; vyön alle iskun valtiovarainministeriölle.&nbsp;&nbsp;</p><p>-----</p><p>Epäilin jo toukokuussa&nbsp; 2015 tätä Sipilän hallituksen säästötavoitekaaviota:</p><p><a class="openoverlay" href="http://img.yle.fi/uutiset/hallitusneuvottelut/article8006239.ece/ALTERNATES/w960/20_hallituksen_saastotavoitteet.png" target="_blank" title=""><img alt="Grafiikkaa" src="http://img.yle.fi/uutiset/hallitusneuvottelut/article8006239.ece/ALTERNATES/w580h326/20_hallituksen_saastotavoitteet.png" /></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri  Juha Sipilän mukaan nyt on varaa nostaa palkkoja, vaikka Suomen julkistaloudessa  on monen miljardin alijäämä (Julkisyhteisöjen alijäämä/ylijäämä ja velka )

Pääministerin puhe on täysin vastuuton ja märkä rätti valtion työmarkkinalaitokselle  ja kuntatyönantajille . En muista, milloin pääministeri olisi Suomessa puuttunut työmarkkinajärjestöjen toimivaltaan kuuluvaan asiaan ja tehnyt tällaisen  vyön alle iskun valtiovarainministeriölle.  

-----

Epäilin jo toukokuussa  2015 tätä Sipilän hallituksen säästötavoitekaaviota:

Grafiikkaa

 

 

 

 

]]>
37 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246625-monen-miljardin-alijaama-ja-paaministeri-kehottaa-palkkojen-korotuksiin#comments Valtion budjetti Sat, 25 Nov 2017 16:23:40 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246625-monen-miljardin-alijaama-ja-paaministeri-kehottaa-palkkojen-korotuksiin
Budjetilla pitäisi rakentaa hyvinvointivaltiota http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243155-budjetilla-pitaisi-rakentaa-hyvinvointivaltiota <p>Hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta ja lyhytnäköistä. Hallitus kasvattaa Suomen hyvinvointivelkaa, lisää eriarvoisuutta ja romuttaa Suomen osaamista. On vastuutonta ja lyhytnäköistä murentaa suomalaista hyvinvointivaltion perusteita.</p><p>Valtiovarainministeri Orpon puhe eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa henki tätä vastuuttomuutta ja hyvinvointivaltiovastaisuutta. Hallitus tuntuu unohtaneen hyvinvointivaltion perusperiaatteen: yhteisesti kerätyillä veroilla järjestetään yhteiset julkiset palvelut ja turvataan toimeentulo elämän karikoissa, ja verotuksella tasataan tulo- ja varallisuuseroja. Valtionvarainministeri ideologisesti ylisti kaikkinaisia veronkevennyksiä ja julkisen talouden leikkauksia. On muistettava, mitä julkisen talouden leikkaukset tarkoittavat: sosiaaliturvan leikkauksia, koulutusleikkauksia, sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksia ja rapistuvaa infrastruktuuria. Julkisen talouden on pitkällä aikavälillä oltava tasapainossa, mutta julkisen talouden leikkaaminen ei voi olla itseisarvo, ei ainakaan pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Vai onko hallitus enää lainkaan sitoutunut hyvinvointivaltion rakentamiseen?</p><p>Hallitus elää omassa maailmassaan eikä se tunnu ymmärtävän, mitä sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkaukset tarkoittavat käytännössä ja ihmisten arjessa. Eikä ihme, sillä hallitus ei ole juuri tehnyt päätöstensä vaikutusarvioita. On kornia, että hallitus ylistää koulutusuudistuksiaan kun todellisuutta ammattioppilaitoksissa on vähentyvä lähiopetus, suuremmat opetusryhmät ja koulutuksen laadun heikkeneminen. On kornia, että sosiaaliturvan leikkauksien ja maksukorotusten yhteydessä ei ole arvioitu toimien kokonaisvaikutusta vähävaraisten ihmisten arkeen. Hallitus tuntuu todella etääntyneen kansalaisten arjesta. Ymmärtääköhän valtionvarainministeri, mitä esimerkiksi tänä syksynä voimaanastunut opintotuen valtava leikkaus vaikuttaa opiskelijoiden arkeen? 80 euron vähennys kuukausittaisiin tuloihin ei ole ehkä suuri summa ministerille, mutta se on valtava summa tavalliselle opiskelijalle.</p><p>Pienen maan voima on sivistyksessä ja väestön osaamisessa. Valtavat koulutus- ja tutkimusleikkaukset vähentävät Suomen voimaa. Erityisen huolissani olen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Valtavien säästöjen jälkeen tilanne Suomen ammattikouluissa on erittäin vaikea. On esitetty huolia siitä, että kouluista valmistuu nuoria joiden ammatilliset osaamisvaatimukset eivät täyty. Koulutuksen laadun heikkeneminen voi myös johtaa kasvaviin keskeytyksiin ja syrjäytymiseen, kun koulutus ei tunnu mielekkäältä tai vähenevän lähiopetuksen oppilaitoksessa ei pärjää. Toivonkin, että eduskunta vastaa ammattioppilaitosten hätähuutoon ja peruu ensi vuodelle suunniteltuja leikkauksia budjettikäsittelyn aikana.</p><p>Tutkimus- tuotekehitys ja innovaatiotoiminnan leikkauksia vähennetään budjetissa edelleen, vaikka ne ovat kaikkein vaikuttavinta ja tehokkainta yritystukea, jolla tuetaan talouden uudistumista ja uusien työpaikkojen syntyä. Yritystukien kokonaistarkastelu odottaa yhä toteutumistaan. Budjettiriihessään hallitus päätti perustaa parlamentaarisen eli kaikkien puolueiden yhteisen työryhmän yritystukien uudistusta pohtimaan. Itsekin pääsen jäseneksi tuohon työryhmään. Tehtävä on haastava, työtä on paljon, ja valmista olisi saatava, sillä yritystukien korjaamiseen ei Sipilän hallitus ole pystynyt.</p><p>Joskus pienellä satsauksella saa paljon tulosta. Budjettikäsittelyssä täytyy tarkastella myös kokonaisuuteen verrattuna pieniä rahasummia. Satsaamalla noin 12&ndash;15 miljoonaa euroa Tornion radan sähköistämiseen, Suomi saisi avattua toimivan ratayhteyden länsinaapuriimme. Radan sähköistäminen mahdollistaisi sekä tavara- että henkilöliikenteen avaamiseen Ruotsiin. Tässäpä kohde, joka suhteellisen pienellä raideinvestoinnilla saataisiin vaikuttavuutta.</p><p>Yhteenvetona haluan muistuttaa, että hallituksen tekemät leikkaukset ja niiden painotukset eivät ole mikään absoluuttinen pakko, vaan ne ovat valintojen tulos. Jos hallitus olisi jättänyt tekemättä edes osan kahden miljardin hyvätuloisia suosivista veronkevennyksistä, ei myöskään tarvitsisi tehdä valtavia koulutus- ja sosiaaliturvan leikkauksia. Politiikassa on aina kyse valinnoista ja arvot ohjaavat valintoja. Ja hallituksen arvot näyttävät olevan kovat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta ja lyhytnäköistä. Hallitus kasvattaa Suomen hyvinvointivelkaa, lisää eriarvoisuutta ja romuttaa Suomen osaamista. On vastuutonta ja lyhytnäköistä murentaa suomalaista hyvinvointivaltion perusteita.

Valtiovarainministeri Orpon puhe eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa henki tätä vastuuttomuutta ja hyvinvointivaltiovastaisuutta. Hallitus tuntuu unohtaneen hyvinvointivaltion perusperiaatteen: yhteisesti kerätyillä veroilla järjestetään yhteiset julkiset palvelut ja turvataan toimeentulo elämän karikoissa, ja verotuksella tasataan tulo- ja varallisuuseroja. Valtionvarainministeri ideologisesti ylisti kaikkinaisia veronkevennyksiä ja julkisen talouden leikkauksia. On muistettava, mitä julkisen talouden leikkaukset tarkoittavat: sosiaaliturvan leikkauksia, koulutusleikkauksia, sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksia ja rapistuvaa infrastruktuuria. Julkisen talouden on pitkällä aikavälillä oltava tasapainossa, mutta julkisen talouden leikkaaminen ei voi olla itseisarvo, ei ainakaan pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Vai onko hallitus enää lainkaan sitoutunut hyvinvointivaltion rakentamiseen?

Hallitus elää omassa maailmassaan eikä se tunnu ymmärtävän, mitä sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkaukset tarkoittavat käytännössä ja ihmisten arjessa. Eikä ihme, sillä hallitus ei ole juuri tehnyt päätöstensä vaikutusarvioita. On kornia, että hallitus ylistää koulutusuudistuksiaan kun todellisuutta ammattioppilaitoksissa on vähentyvä lähiopetus, suuremmat opetusryhmät ja koulutuksen laadun heikkeneminen. On kornia, että sosiaaliturvan leikkauksien ja maksukorotusten yhteydessä ei ole arvioitu toimien kokonaisvaikutusta vähävaraisten ihmisten arkeen. Hallitus tuntuu todella etääntyneen kansalaisten arjesta. Ymmärtääköhän valtionvarainministeri, mitä esimerkiksi tänä syksynä voimaanastunut opintotuen valtava leikkaus vaikuttaa opiskelijoiden arkeen? 80 euron vähennys kuukausittaisiin tuloihin ei ole ehkä suuri summa ministerille, mutta se on valtava summa tavalliselle opiskelijalle.

Pienen maan voima on sivistyksessä ja väestön osaamisessa. Valtavat koulutus- ja tutkimusleikkaukset vähentävät Suomen voimaa. Erityisen huolissani olen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Valtavien säästöjen jälkeen tilanne Suomen ammattikouluissa on erittäin vaikea. On esitetty huolia siitä, että kouluista valmistuu nuoria joiden ammatilliset osaamisvaatimukset eivät täyty. Koulutuksen laadun heikkeneminen voi myös johtaa kasvaviin keskeytyksiin ja syrjäytymiseen, kun koulutus ei tunnu mielekkäältä tai vähenevän lähiopetuksen oppilaitoksessa ei pärjää. Toivonkin, että eduskunta vastaa ammattioppilaitosten hätähuutoon ja peruu ensi vuodelle suunniteltuja leikkauksia budjettikäsittelyn aikana.

Tutkimus- tuotekehitys ja innovaatiotoiminnan leikkauksia vähennetään budjetissa edelleen, vaikka ne ovat kaikkein vaikuttavinta ja tehokkainta yritystukea, jolla tuetaan talouden uudistumista ja uusien työpaikkojen syntyä. Yritystukien kokonaistarkastelu odottaa yhä toteutumistaan. Budjettiriihessään hallitus päätti perustaa parlamentaarisen eli kaikkien puolueiden yhteisen työryhmän yritystukien uudistusta pohtimaan. Itsekin pääsen jäseneksi tuohon työryhmään. Tehtävä on haastava, työtä on paljon, ja valmista olisi saatava, sillä yritystukien korjaamiseen ei Sipilän hallitus ole pystynyt.

Joskus pienellä satsauksella saa paljon tulosta. Budjettikäsittelyssä täytyy tarkastella myös kokonaisuuteen verrattuna pieniä rahasummia. Satsaamalla noin 12–15 miljoonaa euroa Tornion radan sähköistämiseen, Suomi saisi avattua toimivan ratayhteyden länsinaapuriimme. Radan sähköistäminen mahdollistaisi sekä tavara- että henkilöliikenteen avaamiseen Ruotsiin. Tässäpä kohde, joka suhteellisen pienellä raideinvestoinnilla saataisiin vaikuttavuutta.

Yhteenvetona haluan muistuttaa, että hallituksen tekemät leikkaukset ja niiden painotukset eivät ole mikään absoluuttinen pakko, vaan ne ovat valintojen tulos. Jos hallitus olisi jättänyt tekemättä edes osan kahden miljardin hyvätuloisia suosivista veronkevennyksistä, ei myöskään tarvitsisi tehdä valtavia koulutus- ja sosiaaliturvan leikkauksia. Politiikassa on aina kyse valinnoista ja arvot ohjaavat valintoja. Ja hallituksen arvot näyttävät olevan kovat.

]]>
6 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243155-budjetilla-pitaisi-rakentaa-hyvinvointivaltiota#comments Hyvinvointivaltio Koulutusleikkaukset Tutkimus ja kehitys Valtion budjetti Wed, 20 Sep 2017 13:26:33 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243155-budjetilla-pitaisi-rakentaa-hyvinvointivaltiota
Budjettiriihestä tukea työpaikkojen syntymiseen http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242069-budjettiriihesta-tukea-tyopaikkojen-syntymiseen <p>Eduskunnan istuntokausi alkaa ensi viikon tiistaina. Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuotena ympäri maan on esitelty isänmaamme hyviä saavutuksista ja suomalaisen kulttuurin helmiä. Juhlavuoden pääteema, Yhdessä, on tarkoituksen mukaisesti tuonut meitä lähemmäs toisiamme.</p><p>Hallituksen tänään ja huomenna käsittelemän budjettiriihen ja sen tuloksena syntyvän Suomen valtion ensi vuoden budjetin tulee tukea talouskasvua, työpaikkojen syntymistä, keventää verotusta ja taittaa valtion velkaantumista.</p><p>Olemme kovalla työllä saavuttaneet jopa kolmen prosentin vuotuisen talouskasvun. Tämä on odotettua parempaa ja haluan kiittää siitä suomalaisia työntekijöitä, yrityksiä, valtuustoissa vaikuttaneita ja kansanedustajia omistautuneesta työstä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Suomessa on nyt uskallettu tehdä sekä pitkän että lyhyen aikavälin uudistuksia. Puhe on halpaa. Tulosta syntyy.</p><p>Keskiluokan verokapina on Sinisen tulevaisuuden myötä tullut suomalaiseen politiikkaan. Täytyy olla oikeus ja mahdollisuus menestyä omalla rehellisellä työllä. Pieni- ja keskituloisten työn verotusta on ensi vuoden budjetissa kevennettävä. Lisäämällä tavallisen suomalaisen ostovoimaa ja kohdistamalla se erityisesti suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin on mahdollisuus myös nostaa työllisyysastetta.</p><p>Tämän hallituksen aikana Suomeen on saatu kymmeniä tuhansia työllisiä lisää. Findikaattorin mukaan suomalainen työllisyysaste 15-64 vuotiaissa on 69,3 prosenttia, joten vielä on matkaa hallituksen tavoitteeseen 72 prosentin työllisyysasteesta. Lisää resursseja tarvitaan muuntokoulutukseen ja nuorisotyöttömyyden laskemiseen. Kotihoidon tuen pituutta ei pidä lyhentää eikä perheiden valinnanvapautta heikentää.</p><p>Haluamme helpottaa pienyrittäjien asemaa leikkaamalla yritystukia ja kohdentamalla vapautuvat varat sitten pienyrittämisen helpottamiseen.</p><p>Suomessa autoilun kustannukset ovat olleet Euroopan kärkiluokkaa. Aloitteestamme autoveroa on kevennetty ja linja jatkuu ensi vuonnakin. Esitämme romutuspalkkion käyttöönottoa ja autoilun kustannuksia ei saa kasvattaa bensaveroa korottamalla. Sininen linja on autoilijalle hyvä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan istuntokausi alkaa ensi viikon tiistaina. Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuotena ympäri maan on esitelty isänmaamme hyviä saavutuksista ja suomalaisen kulttuurin helmiä. Juhlavuoden pääteema, Yhdessä, on tarkoituksen mukaisesti tuonut meitä lähemmäs toisiamme.

Hallituksen tänään ja huomenna käsittelemän budjettiriihen ja sen tuloksena syntyvän Suomen valtion ensi vuoden budjetin tulee tukea talouskasvua, työpaikkojen syntymistä, keventää verotusta ja taittaa valtion velkaantumista.

Olemme kovalla työllä saavuttaneet jopa kolmen prosentin vuotuisen talouskasvun. Tämä on odotettua parempaa ja haluan kiittää siitä suomalaisia työntekijöitä, yrityksiä, valtuustoissa vaikuttaneita ja kansanedustajia omistautuneesta työstä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Suomessa on nyt uskallettu tehdä sekä pitkän että lyhyen aikavälin uudistuksia. Puhe on halpaa. Tulosta syntyy.

Keskiluokan verokapina on Sinisen tulevaisuuden myötä tullut suomalaiseen politiikkaan. Täytyy olla oikeus ja mahdollisuus menestyä omalla rehellisellä työllä. Pieni- ja keskituloisten työn verotusta on ensi vuoden budjetissa kevennettävä. Lisäämällä tavallisen suomalaisen ostovoimaa ja kohdistamalla se erityisesti suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin on mahdollisuus myös nostaa työllisyysastetta.

Tämän hallituksen aikana Suomeen on saatu kymmeniä tuhansia työllisiä lisää. Findikaattorin mukaan suomalainen työllisyysaste 15-64 vuotiaissa on 69,3 prosenttia, joten vielä on matkaa hallituksen tavoitteeseen 72 prosentin työllisyysasteesta. Lisää resursseja tarvitaan muuntokoulutukseen ja nuorisotyöttömyyden laskemiseen. Kotihoidon tuen pituutta ei pidä lyhentää eikä perheiden valinnanvapautta heikentää.

Haluamme helpottaa pienyrittäjien asemaa leikkaamalla yritystukia ja kohdentamalla vapautuvat varat sitten pienyrittämisen helpottamiseen.

Suomessa autoilun kustannukset ovat olleet Euroopan kärkiluokkaa. Aloitteestamme autoveroa on kevennetty ja linja jatkuu ensi vuonnakin. Esitämme romutuspalkkion käyttöönottoa ja autoilun kustannuksia ei saa kasvattaa bensaveroa korottamalla. Sininen linja on autoilijalle hyvä.

]]>
0 Budjettiriihi Romutuspalkkio Valtion budjetti Verokapina Wed, 30 Aug 2017 06:00:00 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242069-budjettiriihesta-tukea-tyopaikkojen-syntymiseen
On aika tarttua yritystukiin, Orpo http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241069-on-aika-tarttua-yritystukiin-orpo <p>Hallituksen keväinen puoliväliriihi tuotti pettymyksen: yritystukiin ei suurista ennakkopuheista huolimatta kajottu lainkaan. Kuulimme selityksiä siitä, että suorista tuista löytyy vähänlaisesti karsittavaa, ja verotukia on ollut tapana käsitellä syksyisin budjettiriihessä.</p><p>Ensimmäinen selitys on sinänsä ihan pätevä. Yritystukien suuri massa todella muodostuu erilaisista verotuista. Nyt sitten nähdään, miten selityksen toisen osan kanssa käy. On syksyn budjettiriihen aika, ja verotusta käydään läpi.</p><p>Toistaiseksi hallituspuolueiden suunnalta ei ole pahemmin kommentteja yritystuista tihkunut. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226664-kokoomuslainen-hallituksen-lopetettava-vatystely-kaikki-yritystuet-leikkuriin#.WYMm13KG2Ad.twitter">Kansanedustaja Juhana Vartiainen otti ansiokkaasti kantaa asiaan</a>, mutta ministerit ovat keskittyneet muihin asioihin.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yrityksille myönnetään verotukia 2,7 miljardia euroa vuodessa. Viime vuonna valtion budjetti oli reilut 55 miljardia euroa, joten kyse on valtavasta summasta. Verotuet eivät näy budjetissa menopuolella, mutta ne ovat pois tulopuolelta.</p><p>VATT on tutkinut yritystukia perusteellisesti, ja lopputulema on selkeä: verotuet vääristävät kilpailua eivätkä tuota tavoiteltuja kansantaloudellisia hyötyjä. Verotuet lihottavat suurten yritysten kassaa ja heikentävät pk-yritysten asemaa markkinoilla.</p><p>Hallitukselta onkin jo pitkään ja hyvästä syystä kysytty, miksi meillä on varaa näin avokätiseen, epätasa-arvoiseen ja tehottomaksi todettuun tukijärjestelmään, mutta esimerkiksi koulutuksesta ja akateemisesta tutkimuksesta on pakko tinkiä.</p><p>Kansantalouden mittarit näyttävät nyt kasvua. Valtiovarainministeriön ylijohtaja toteaa <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeasuhdanteessa-vahvistettava-julkista-taloutta-ja-talouden-kasvun-edellytyksia">kolumnissaan</a>, että nyt on hyvä aika tasapainottaa taloutta. Mitäs jos sitä tasapainoa ei tällä kertaa haettaisi päiväkotilapsilta, vanhuksilta ja kehitysmaista, vaan sieltä, missä on kosolti varaa ottaa.</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/vihrea-yritystukiremontti">Tutustu Vihreiden yritystukiremonttiin</a></p><p><a href="https://kaisahernberg.com/2017/02/24/kilpailukyky-jalleen-kerran/">Lue blogikirjoitukseni verotukien kilpailukykyvaikutuksesta</a></p><p><a href="http://vatt.fi/documents/2956369/3011993/vatt_policybrief_22016.pdf">Lue VATT:in raportti energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron palautuksesta</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen keväinen puoliväliriihi tuotti pettymyksen: yritystukiin ei suurista ennakkopuheista huolimatta kajottu lainkaan. Kuulimme selityksiä siitä, että suorista tuista löytyy vähänlaisesti karsittavaa, ja verotukia on ollut tapana käsitellä syksyisin budjettiriihessä.

Ensimmäinen selitys on sinänsä ihan pätevä. Yritystukien suuri massa todella muodostuu erilaisista verotuista. Nyt sitten nähdään, miten selityksen toisen osan kanssa käy. On syksyn budjettiriihen aika, ja verotusta käydään läpi.

Toistaiseksi hallituspuolueiden suunnalta ei ole pahemmin kommentteja yritystuista tihkunut. Kansanedustaja Juhana Vartiainen otti ansiokkaasti kantaa asiaan, mutta ministerit ovat keskittyneet muihin asioihin.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yrityksille myönnetään verotukia 2,7 miljardia euroa vuodessa. Viime vuonna valtion budjetti oli reilut 55 miljardia euroa, joten kyse on valtavasta summasta. Verotuet eivät näy budjetissa menopuolella, mutta ne ovat pois tulopuolelta.

VATT on tutkinut yritystukia perusteellisesti, ja lopputulema on selkeä: verotuet vääristävät kilpailua eivätkä tuota tavoiteltuja kansantaloudellisia hyötyjä. Verotuet lihottavat suurten yritysten kassaa ja heikentävät pk-yritysten asemaa markkinoilla.

Hallitukselta onkin jo pitkään ja hyvästä syystä kysytty, miksi meillä on varaa näin avokätiseen, epätasa-arvoiseen ja tehottomaksi todettuun tukijärjestelmään, mutta esimerkiksi koulutuksesta ja akateemisesta tutkimuksesta on pakko tinkiä.

Kansantalouden mittarit näyttävät nyt kasvua. Valtiovarainministeriön ylijohtaja toteaa kolumnissaan, että nyt on hyvä aika tasapainottaa taloutta. Mitäs jos sitä tasapainoa ei tällä kertaa haettaisi päiväkotilapsilta, vanhuksilta ja kehitysmaista, vaan sieltä, missä on kosolti varaa ottaa.

Tutustu Vihreiden yritystukiremonttiin

Lue blogikirjoitukseni verotukien kilpailukykyvaikutuksesta

Lue VATT:in raportti energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron palautuksesta

]]>
14 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241069-on-aika-tarttua-yritystukiin-orpo#comments Budjettiriihi Talouden tasapainottaminen Valtion budjetti Yritystuet Wed, 09 Aug 2017 07:11:42 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241069-on-aika-tarttua-yritystukiin-orpo
Valtion budjetin menoista rahoitetaan 10 % velanotolla http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237202-valtion-budjetin-menoista-rahoitetaan-10-velanotolla <p>Hallitus antaa ensi viikolla&nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-vuoden-2017-ensimmaisesta-lisatalousarvioesityksesta">vuoden 2017 ensimmäisen &nbsp;lisätalousarvioesityksen</a>&nbsp;&nbsp;eduskunnalle.</p><p>Vuoden 2017 lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 178 milj.eurolla. Valtion nettolainanotoksi tälle vuodelle &nbsp;arvioidaan n.&nbsp;5,4 mrd euroa.&nbsp;<a href="http://budjetti.vm.fi/indox/tae//2017/aky_2017.jsp">Yhdistelmä vuoden 2017 varsinaisesta talousarviosta&nbsp;</a>.</p><p>*****</p><p>Valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan n.&nbsp;108 mrd &nbsp;euroa, mikä on n.&nbsp;49&nbsp;% suhteessa bruttokansantuotteeseen.&nbsp;Valtion budjetin menoista rahoitetaan n. 10 % velanotolla.&nbsp;<a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/">Valtionvelka&nbsp;</a>&nbsp;on kasvanut yhteensä n. 50 mrd vuoden 2007 jälkeen En ole kuullut -etenkään oppositiolta - puheenvuoroja, mitä menoja karsitaan, jos ja kun valtion budjetin korkomenot kasvavat &nbsp;jopa miljardiluokassa vuositasolla. Nykyinen korkotaso on epäterve, eikä se voi jatkua vuodesta toiseen. Tätä taulukkoa soisi opposition pitävän esillä (&nbsp;<a href="http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/tilastot/riskienhallinta/Budjettitalouden_korkokulut">korkomenojen historia</a>), kun lyttäätte hallituksen budjettipolitiikan.</p><p>*****</p><p>Toivotaan, että &nbsp;<a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237103-suomen-talous-kasvaa-valtion-budjettikirjan-ennustetta-paremmin">Suomen talouden &nbsp;kasvu&nbsp;</a>osaltaan vähentää velanottoa.&nbsp;Hallituksen ja myös seuraavan hallituksen pitää määrätietoisesti jatkaa &nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1407704/Hallituksen+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6-+ja+rakenneuudistusohjelman+vaikuttavuus+200515.pdf/c2ee8368-4366-483a-bd79-dc777ed5f102" target="_blank">julkistalouden vakauttamista &nbsp;</a>&nbsp;(ks. VM:n&nbsp;<a href="http://vm.fi/julkaisu?pubid=19404" target="_blank">raportti</a>).&nbsp;</p><p><strong>Nämä tilastotiedot muihin maihin verrattuna eivät ole Suomen kannalta mairittelevia</strong></p><p><a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/" target="_blank">Julkisten menojen kansainvälinen vertailu</a></p><p><a href="https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot/veroaste_suomi_eu_oecd.pdf" target="_blank">Veroaste Suomessa sekä EU- ja OECD - maissa&nbsp;</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus antaa ensi viikolla vuoden 2017 ensimmäisen  lisätalousarvioesityksen  eduskunnalle.

Vuoden 2017 lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 178 milj.eurolla. Valtion nettolainanotoksi tälle vuodelle  arvioidaan n. 5,4 mrd euroa. Yhdistelmä vuoden 2017 varsinaisesta talousarviosta .

*****

Valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan n. 108 mrd  euroa, mikä on n. 49 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion budjetin menoista rahoitetaan n. 10 % velanotolla. Valtionvelka  on kasvanut yhteensä n. 50 mrd vuoden 2007 jälkeen En ole kuullut -etenkään oppositiolta - puheenvuoroja, mitä menoja karsitaan, jos ja kun valtion budjetin korkomenot kasvavat  jopa miljardiluokassa vuositasolla. Nykyinen korkotaso on epäterve, eikä se voi jatkua vuodesta toiseen. Tätä taulukkoa soisi opposition pitävän esillä ( korkomenojen historia), kun lyttäätte hallituksen budjettipolitiikan.

*****

Toivotaan, että  Suomen talouden  kasvu osaltaan vähentää velanottoa. Hallituksen ja myös seuraavan hallituksen pitää määrätietoisesti jatkaa  julkistalouden vakauttamista   (ks. VM:n raportti). 

Nämä tilastotiedot muihin maihin verrattuna eivät ole Suomen kannalta mairittelevia

Julkisten menojen kansainvälinen vertailu

Veroaste Suomessa sekä EU- ja OECD - maissa 

 

 

]]>
29 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237202-valtion-budjetin-menoista-rahoitetaan-10-velanotolla#comments Valtion budjetti Fri, 19 May 2017 15:24:51 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237202-valtion-budjetin-menoista-rahoitetaan-10-velanotolla
Hallituksen faktat ”vaihtoehtoisia faktoja” pahempia http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231233-hallituksen-faktat-vaihtoehtoisia-faktoja-pahempia <p>&rdquo;Vaihtoehtoinen fakta&rdquo; on valehtelua. Kun sitä toistaa rittävän monta kertaa, valehtelu muuttuukin todeksi. Liikennehankkeissa on valehtelua vielä vakavammasta asiasta kysymys.Valehtelun voi helposti erottaa tosiasiasta. Sen sijaan tietoinen uskottelu tosiasioiden vastaisesti ja tosiasioiden sivuuttaminen on paljon vaikeampi erottaa totuudesta kuin suoranainen valehtelu. Hallitus ja mediakin syyllistyy puhumaan koko ajan liikenneverkoston korjausvelasta. Tosiasiassa mitään korjusvelkaa ei olisi olemassakaan, jos liikenneverkosta saatuja tuloja olisi käytetty ja käytettäisiin niin sanotun korjausvelan eli tieverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen eikä valtion budjetin muiden menojen kattamiseen. Bernerin mukaan korjausvelka on 2,5 miljardia euroa ja se kasvaa vuosittain 100 miljoonalla eurolla. Korjausvelka ei ole paljon liikenneväylästön lähes 8 miljardin euron vuosituloihin verrattuna.</p> <p>Liikenneväylästön korjausvelan rahoitus ei ole liikenneverkon ongelma, vaan valtion budjetin alijäämäongelma. Jostakin on saatava lisätuloja alijäämän pienentämiseksi, jos menojen leikkauksia ei tehdä. Siihen koko väylähanke tähtää. Väylähankkeen neutraalivaikutus käyttäjien kustannuksiin on &rdquo;vaihtoehtoista faktaa&rdquo; ja uskottelua tosiasioiden vastaisesti. Parlamentaarinen työryhmä on yritys saada kaikki puolueet mukaan &rdquo;vaihtoehtoisen faktan&rdquo; taakse, kun taas huonosti valmisteltu temppu ei heti tepsinytkään. Oppositiopuolueilla lienee kuitenkin sen verran selkärankaa, että ne tulevat vaatimaan työryhmän vetäjän vaihtamista, ennen kuin suostuvat yhteistyöhön hallituksen kanssa. Hallitus joutunee tekemään uuden tempun saadakseen työryhmän työn liikkeelle.</p> <p>Muita Sipilän viimeaikaisia &rdquo;vaihtoehtoisia faktoja&rdquo; ja uskotteluja muiden muassa ovat valtion velan pienentyminen puoleen viime vuonna aiemmin kerrotusta viidestä miljardista eurosta ja kiky-sopimuksen aikaan saama työllisyyden ja talouskasvun sekä ostovoiman paraneminen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Vaihtoehtoinen fakta” on valehtelua. Kun sitä toistaa rittävän monta kertaa, valehtelu muuttuukin todeksi. Liikennehankkeissa on valehtelua vielä vakavammasta asiasta kysymys.Valehtelun voi helposti erottaa tosiasiasta. Sen sijaan tietoinen uskottelu tosiasioiden vastaisesti ja tosiasioiden sivuuttaminen on paljon vaikeampi erottaa totuudesta kuin suoranainen valehtelu. Hallitus ja mediakin syyllistyy puhumaan koko ajan liikenneverkoston korjausvelasta. Tosiasiassa mitään korjusvelkaa ei olisi olemassakaan, jos liikenneverkosta saatuja tuloja olisi käytetty ja käytettäisiin niin sanotun korjausvelan eli tieverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen eikä valtion budjetin muiden menojen kattamiseen. Bernerin mukaan korjausvelka on 2,5 miljardia euroa ja se kasvaa vuosittain 100 miljoonalla eurolla. Korjausvelka ei ole paljon liikenneväylästön lähes 8 miljardin euron vuosituloihin verrattuna.

Liikenneväylästön korjausvelan rahoitus ei ole liikenneverkon ongelma, vaan valtion budjetin alijäämäongelma. Jostakin on saatava lisätuloja alijäämän pienentämiseksi, jos menojen leikkauksia ei tehdä. Siihen koko väylähanke tähtää. Väylähankkeen neutraalivaikutus käyttäjien kustannuksiin on ”vaihtoehtoista faktaa” ja uskottelua tosiasioiden vastaisesti. Parlamentaarinen työryhmä on yritys saada kaikki puolueet mukaan ”vaihtoehtoisen faktan” taakse, kun taas huonosti valmisteltu temppu ei heti tepsinytkään. Oppositiopuolueilla lienee kuitenkin sen verran selkärankaa, että ne tulevat vaatimaan työryhmän vetäjän vaihtamista, ennen kuin suostuvat yhteistyöhön hallituksen kanssa. Hallitus joutunee tekemään uuden tempun saadakseen työryhmän työn liikkeelle.

Muita Sipilän viimeaikaisia ”vaihtoehtoisia faktoja” ja uskotteluja muiden muassa ovat valtion velan pienentyminen puoleen viime vuonna aiemmin kerrotusta viidestä miljardista eurosta ja kiky-sopimuksen aikaan saama työllisyyden ja talouskasvun sekä ostovoiman paraneminen.

]]>
0 http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231233-hallituksen-faktat-vaihtoehtoisia-faktoja-pahempia#comments Korjausvelka Liikennehanke Parlamentaarinen työryhmä Vaihtoehtoinen fakta Valtion budjetti Fri, 10 Feb 2017 12:39:41 +0000 Asko Lampikari http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231233-hallituksen-faktat-vaihtoehtoisia-faktoja-pahempia
Anne Bernerin keksintö Nobelin arvoinen http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229932-anne-bernerin-keksinto-nobelin-arvoinen <p>Anne Bernerin mukaan hänen esittelemänsä liikenneväylähanke on suurin keksintö sitten auton keksimisen. Tämä rahasammon keksintö ansaitsisi Nobelin palkinnon, niin loistava se on. Suunnitelman mukaan kustannukset eivät nouse, vaikka kuluttajien ja väyläyhtiön väliin tulisi uusia toimijoita todennäköisesti tuhansia ja satamäärin kymmeniä yhtiöitä, jotka ottavat oman siivunsa autoilijoiden maksamista tuotoista. Väyläyhtiö lisäisi liikkumisen kustannuksia ja yhteiskunnassa alati kasvavaa byrokratiaa päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta.</p> <p>Väyläyhtiö ratkaisisi muka tiestön korjausvelan ja rahoituksen ongelmat. Väylästön korjauksiin, rakentamiseen ja ylläpitoon voidaan nytkin käyttää vuodessa vaikka kahdeksan miljardia euroa liikenteen tuotoista, jos vain halutaan ja jos niitä ei käytettäisi pääasiassa muiden budjetin menojen katteeksi. Tosiasiallinen ongelma on tässä käytännössä eikä väyläyhtiön korvamerkittävissä rahoissa. Täysin huomiotta on jätetty myös se, kun valtio joutuisi ottamaan lisävelkaa kattaakseen budjettimenoja, jotka nykyisin katetaan liikenneväylien käyttäjiltä kerättävillä veroilla.</p> <p>Väyläyhtiö olisi valtionyhtiö, jota varten olisi luotava kokonaan uusi nykyisestä lainlainsäädännöstä poikkeava laki. Sillä ei näyttäisi olevan merkitystä, vaikka tämän jälkeen meillä olisi eriarvoisia kahdenlaisia valtion enemmistöyhtiöitä ja lisäksi muita osakeyhtiöitä. Valtion omistajaohjauksessa olevia valtionyhtöitä on keskeisillä yhteiskunnan kannalta tärkeillä toimialoilla. Ne ovat saaneet toimia melko omavaltaisesti. Yhtenä esimerkkinä Fortum, joka jakoi johdolle satoja miljoonia euroja ja myi sähköverkkonsa saaden&nbsp;niistä rahaa miljarditolkulla synnyttäen samalla kuluttajia häikäilemättä rahastavan Carunan. Valtio ei ole ohjannut Fortumia jakamaan voittovarojaan, joita se voisi käyttää kotimaisiin investointeihin talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Fortum sijoittaa varojaan mieluiten riskipitoisiin Venäjän hankkeisiin ja muualle ulkomaille. Näinhän kävisi väyläyhtiönkin kohdalla. Se sijoittaisi varojaan ja päättäisi niistä melkein miten tahtoisi.</p> <p>Väyläyhtiö asettaisi maakunnat ja autoilijatkin perustuslain vastaisesti eriarvoiseen asemaan lisäten siten ennestäänkin kasvavaa eriarvoistumiskehitystä yhteiskunnassa.</p> <p>Anne Bernerin esittämää väyläyhtiötä ei tarvita muutaman &rdquo;keksinnössä&rdquo; kannatettavankin asian, kuten autoveron poistamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, vaan ne voidaan toteuttaa nykyisissä puitteissa aiheuttamatta Sote- sotkua jopa vielä pahempaakin sotkua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Anne Bernerin mukaan hänen esittelemänsä liikenneväylähanke on suurin keksintö sitten auton keksimisen. Tämä rahasammon keksintö ansaitsisi Nobelin palkinnon, niin loistava se on. Suunnitelman mukaan kustannukset eivät nouse, vaikka kuluttajien ja väyläyhtiön väliin tulisi uusia toimijoita todennäköisesti tuhansia ja satamäärin kymmeniä yhtiöitä, jotka ottavat oman siivunsa autoilijoiden maksamista tuotoista. Väyläyhtiö lisäisi liikkumisen kustannuksia ja yhteiskunnassa alati kasvavaa byrokratiaa päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta.

Väyläyhtiö ratkaisisi muka tiestön korjausvelan ja rahoituksen ongelmat. Väylästön korjauksiin, rakentamiseen ja ylläpitoon voidaan nytkin käyttää vuodessa vaikka kahdeksan miljardia euroa liikenteen tuotoista, jos vain halutaan ja jos niitä ei käytettäisi pääasiassa muiden budjetin menojen katteeksi. Tosiasiallinen ongelma on tässä käytännössä eikä väyläyhtiön korvamerkittävissä rahoissa. Täysin huomiotta on jätetty myös se, kun valtio joutuisi ottamaan lisävelkaa kattaakseen budjettimenoja, jotka nykyisin katetaan liikenneväylien käyttäjiltä kerättävillä veroilla.

Väyläyhtiö olisi valtionyhtiö, jota varten olisi luotava kokonaan uusi nykyisestä lainlainsäädännöstä poikkeava laki. Sillä ei näyttäisi olevan merkitystä, vaikka tämän jälkeen meillä olisi eriarvoisia kahdenlaisia valtion enemmistöyhtiöitä ja lisäksi muita osakeyhtiöitä. Valtion omistajaohjauksessa olevia valtionyhtöitä on keskeisillä yhteiskunnan kannalta tärkeillä toimialoilla. Ne ovat saaneet toimia melko omavaltaisesti. Yhtenä esimerkkinä Fortum, joka jakoi johdolle satoja miljoonia euroja ja myi sähköverkkonsa saaden niistä rahaa miljarditolkulla synnyttäen samalla kuluttajia häikäilemättä rahastavan Carunan. Valtio ei ole ohjannut Fortumia jakamaan voittovarojaan, joita se voisi käyttää kotimaisiin investointeihin talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Fortum sijoittaa varojaan mieluiten riskipitoisiin Venäjän hankkeisiin ja muualle ulkomaille. Näinhän kävisi väyläyhtiönkin kohdalla. Se sijoittaisi varojaan ja päättäisi niistä melkein miten tahtoisi.

Väyläyhtiö asettaisi maakunnat ja autoilijatkin perustuslain vastaisesti eriarvoiseen asemaan lisäten siten ennestäänkin kasvavaa eriarvoistumiskehitystä yhteiskunnassa.

Anne Bernerin esittämää väyläyhtiötä ei tarvita muutaman ”keksinnössä” kannatettavankin asian, kuten autoveron poistamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, vaan ne voidaan toteuttaa nykyisissä puitteissa aiheuttamatta Sote- sotkua jopa vielä pahempaakin sotkua.

]]>
5 http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229932-anne-bernerin-keksinto-nobelin-arvoinen#comments Anne Berner Eriarvoistuminen Liikenneväylähanke Valtion budjetti Väylien korjausvaje Sat, 21 Jan 2017 17:13:28 +0000 Asko Lampikari http://askolampikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229932-anne-bernerin-keksinto-nobelin-arvoinen
Seuraava hallitus on pitänyt voimassa edellisen hallituksen säästöpäätökset http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227880-seuraava-halitus-on-pitanyt-voimassa-edellisen-hallituksen-saastopaatokset <p>Eduskunnassa on alkanut vuoden 2017 talousarvion käsittely valtiovarainvaliokunnan mietinnön &nbsp;(<a class="vqwpLink" href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_35+2016.aspx">VaVM 35/2016 vp</a>)&nbsp;pohjalta.</p><p>Minusta nykyinen oppositio voisi muistella , mitä on aiemmin tapahtunut edellisen hallituksen tekemien säästöpäätösten osalta, kun seuraava hallitus on vaalien aloittanut. Vastaus: seuraava hallitus on pitänyt voimassa edelisen hallituksen säästöpäätökset.</p><p>Tässä pari hyvää esimerkiä. Paavo Lipposen hallitus vuonna 1995 piti voimassa edellisen Esko Ahon hallituksen tekemät säästöpäätökset ja teki toisen mokoman vielä lisää (ks.&nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/66-paaministeri-paavo-lipposen-hallituksen-ohjelma">hallitusohjelma 1995-1999 - ks. luku 4)</a>.</p><p>Juha Sipilän hallitus piti niin ikään voimassa Jyrki Kataisen-Alexander Stubbin hallitusten tekemät säästöpäätökset ja päätti tehdä vielä lisää 4 mrd (ks.&nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma">hallitusohjelma 2015-2019</a>&nbsp;-ks. &nbsp;s. 10).</p><p>*****</p><p>Poliittinen muisti on -kuten sanotaan - lyhyt. Mutta kuinka suurta ääntä lukuisine välikysymyksineen tehtailivat keskusta ja PS edellisellä vaalikaudella valtion budjetin säästöistä. Nyt hallituksessa samat puolueet ovat tekemässä lisää säästöpäätöksiä.</p><p>Sama oli tilanne vaalikaudella 1991-95, jolloin demarit olivat oppositiossa, Mutta vaalien jälkeen tehtiin vielä lisää säästöpäätöksiä, joita oli edellisellä vaalikaudella arvosteltu lukuisin välikysymyksin oppostiosta.</p><p>****</p><p>Halusin vain palauttaa mieliin nuo esimerkit, kun kuuntelin eduskunnassa käytävää budjettikeskustelua valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön pohjalta. Vihervasemmisto käytti eniten &nbsp;aikaa sen polemisointiin,&nbsp;mitä valtiovarainministeri&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1480054928897" target="_blank">Petteri Orpo&nbsp;</a>&nbsp;ja pääministeri&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9318677" target="_blank">Juha Sipilä</a>&nbsp;ovat todenneet ensi huhtikuun kehysriihessä tarvittavista toimenpiteistä.</p><p>****</p><p>Suomen &nbsp;<a href="http://www.treasuryfinland.fi/fi-FI/Tilastot/Valtionvelka/Valtionvelka_ja_BKT">velkaantumisaste&nbsp;</a>&nbsp;ylittää ilmeisesti 70 %:n rajan vuonna 2018, mutta se ei vihervasemmistoa hetkauta. Kaikkein lyhytnäköisin on demarien hokema, että he ottavat muka vähemmän velkaa kuin hallitus. Seuraava hallitus joutuu pitämään voimassa &nbsp;nykyisen hallituksen tekemät säästöpäätökset ja tekemään ehkä niitä vielä lisää.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>****</p><p><strong><a class="l" href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/">Julkisten menojen</a>&nbsp;ja <a href="https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot/veroaste_suomi_eu_oecd.pdf">veroasteiden </a>kv-vertailussa Suomi on kärjessä</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa on alkanut vuoden 2017 talousarvion käsittely valtiovarainvaliokunnan mietinnön  (VaVM 35/2016 vp) pohjalta.

Minusta nykyinen oppositio voisi muistella , mitä on aiemmin tapahtunut edellisen hallituksen tekemien säästöpäätösten osalta, kun seuraava hallitus on vaalien aloittanut. Vastaus: seuraava hallitus on pitänyt voimassa edelisen hallituksen säästöpäätökset.

Tässä pari hyvää esimerkiä. Paavo Lipposen hallitus vuonna 1995 piti voimassa edellisen Esko Ahon hallituksen tekemät säästöpäätökset ja teki toisen mokoman vielä lisää (ks. hallitusohjelma 1995-1999 - ks. luku 4).

Juha Sipilän hallitus piti niin ikään voimassa Jyrki Kataisen-Alexander Stubbin hallitusten tekemät säästöpäätökset ja päätti tehdä vielä lisää 4 mrd (ks. hallitusohjelma 2015-2019 -ks.  s. 10).

*****

Poliittinen muisti on -kuten sanotaan - lyhyt. Mutta kuinka suurta ääntä lukuisine välikysymyksineen tehtailivat keskusta ja PS edellisellä vaalikaudella valtion budjetin säästöistä. Nyt hallituksessa samat puolueet ovat tekemässä lisää säästöpäätöksiä.

Sama oli tilanne vaalikaudella 1991-95, jolloin demarit olivat oppositiossa, Mutta vaalien jälkeen tehtiin vielä lisää säästöpäätöksiä, joita oli edellisellä vaalikaudella arvosteltu lukuisin välikysymyksin oppostiosta.

****

Halusin vain palauttaa mieliin nuo esimerkit, kun kuuntelin eduskunnassa käytävää budjettikeskustelua valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön pohjalta. Vihervasemmisto käytti eniten  aikaa sen polemisointiin, mitä valtiovarainministeri Petteri Orpo  ja pääministeri Juha Sipilä ovat todenneet ensi huhtikuun kehysriihessä tarvittavista toimenpiteistä.

****

Suomen  velkaantumisaste  ylittää ilmeisesti 70 %:n rajan vuonna 2018, mutta se ei vihervasemmistoa hetkauta. Kaikkein lyhytnäköisin on demarien hokema, että he ottavat muka vähemmän velkaa kuin hallitus. Seuraava hallitus joutuu pitämään voimassa  nykyisen hallituksen tekemät säästöpäätökset ja tekemään ehkä niitä vielä lisää. 

 

****

Julkisten menojen ja veroasteiden kv-vertailussa Suomi on kärjessä

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
1 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227880-seuraava-halitus-on-pitanyt-voimassa-edellisen-hallituksen-saastopaatokset#comments Valtion budjetti Wed, 14 Dec 2016 15:04:24 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227880-seuraava-halitus-on-pitanyt-voimassa-edellisen-hallituksen-saastopaatokset
Suomi joutuu antamaan suuresta budjettialijäämästä selvityksen EU-komissiolle http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225057-suomi-joutuu-antamaan-suuresta-budjettialijaamasta-selvityksen-eu-komissiolle <p>EU:n komissio pyysi tänään &nbsp;(<a class="pdf-file" href="http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/pdf/dbp/2017/dbp_2017_-_vd-pm_letter_to_finland_-_final.pdf">Komission kirje</a>) &nbsp;lisätietoja Suomen alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodelle 2017 ja suuresta alijäämästä.</p><p>Kuluvana vuonna valtion nettolainanotto kasvaa n. 6 mrd:n euron &nbsp;tasolle.&nbsp; Nettolainanotto kasvaa varsinaisesta talousarvioestyksestä lisää n. 0,5 mrd euroa monilla lisätalousarvioilla. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä esitetään nettolainanotoksi n. 5,5 mrd euroa.&nbsp;Jos kehitys on samanlainen kuin monena vuonna aiemmin, nettolainanotto kasvaa ensi vuoden aikana esitetystä. &nbsp;Pääministeri Sipilän hallitus on antanut kaksi talousarvioestystä ja lainanotto on jo yhteensä n. 12 mrd euroa. Tällä menolla pääministeri Sipilän hallitus kasvattaa valtiovelkaa lisää 23-25 mrd euroa.</p><p><a href="http://www.treasuryfinland.fi/fi-FI/Tilastot/Valtionvelka/Valtionvelka_ja_BKT"><img alt="valtionvelka ja bkt" src="http://www.valtionvelka.fi/download/noname/%7B9B8F7447-076D-4F02-BCD3-AB4A24C817B5%7D/87097" title="valtionvelka ja bkt" /></a><br />Lähde: Valtiokonttori&nbsp;<a href="http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot">Valtion velanhallinta</a></p><p>Kirjoitin täällä blogin toissapäivänä, ettei &nbsp;<a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224921-suomen-velkaantumisen-taitekohtaa-ei-viela-nay">Suomen velkaantumisen taitekohtaa ei vielä näy</a>. Tuosta Valtiokonttorin kaaviosta näkyy velan kasvun jyrkkä nousukäyrä vuoden 2008 jälkeen.</p><p>Valtiovarainministeri Petteri Orpo piti &nbsp;tänään &nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9253646">Ylen</a>&nbsp;haastattelussa&nbsp;&nbsp;vakavana, että Euroopan komissio vaatii selvitystä siitä miten Suomi hillitsee liiallista julkisen talouden alijäämää.&nbsp;</p><p>Suomen velan määrä suhteessa bkt:hen &nbsp;ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 %:n &nbsp;rajan, sillä velkaa on ensi vuoden budjetin perusteella 67 % bkt:sta. Tällä menolla pääministeri Sipilän hallitus ylittää 70 %:n rajan vaalikauden lopussa.</p><p>Suomi on &nbsp;<a href="https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot/veroaste_suomi_eu_oecd.pdf" target="_blank">kireimmän verotuksen</a>&nbsp;&nbsp;ja &nbsp;<a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/" target="_blank">suurten julkisten menojen</a>&nbsp; maa, muttei se &nbsp;huoleta eduskunnan vihervasemmistoa hyökkäämästä &nbsp;kaikkia hallituksen menojen leikkauksia vastaan. Kun tähän lisätään, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa viimeisten joukossa jäykkien työmarkkinoiden maana, olemme itse tekemässämme loukussa. Tuo kolmen tripla on purettava: a) kokonaisverouudistus b) julkisten menojen karsinta ainakin 15 % ja c) työmarkkinoiden jäykkyys purettava ja eduskunnalle palautettava &nbsp;takaisin työmarkkinoille luisunut valta.</p><p>Pääministeri Juha Sipilän tämän vaalikauden &nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma" target="_blank">hallitusohjelmaan&nbsp;</a>&nbsp;(sivu 14)&nbsp;on kirjattu 72 %:n työllisyystavoite. Tähänasti tehdyillä päätöksillä tuota tavoitetta ei saavuteta. &nbsp;Pääministeri Sipilä on myös itse todennut, että&nbsp;<a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/sipila%20eduskunta-55434" target="_blank">&nbsp;velaksi elämisen lopettaminen edellyttää 2 %:n &nbsp;kasvua</a>. Tuollaista talouskasvua ei mikään ennustelaitos katso Suomen saavuttavan lähivuosina.</p><p>Minusta esim. sote- ja maakuntauudistus yhtäaikaa härkäpäisesti vietynä aiheuttaa lisää epävarmuutta koko julkistalouteen ja koko julkishallinnon toimintaan. &nbsp;Hallitusohjelman kaavailluista tämän kaavion &nbsp;<a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195860-tassa-on-sipilan-hallituksen-kriittisin-kohta-ja-uskottavuus">3 mrd:n säästöistä&nbsp;</a>ei&nbsp;ole mitään varmuutta. <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9251318">Kuntapäättäjät&nbsp;</a>eivät Ylen kyselyssä odota sote -uudistuksen tuovan parannuksia.</p><p>Hallitus tulee vastauksessaan em. komission kirjeeseen käyttämään yhtenä argumenttinä tulevia säästöjä. Mutta tilanne on kuin se paljon puhuttu savolainen projekti, joka on toteutusta vaille valmis. Vielä varmaan kerran pari voi vedota tuleviin &quot;paperilla oleviin &quot; rakenneuudistuksiin, mutta ei sen jälkeen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/talousarvio/Sivut/Aiemmat-talousarviot.aspx" target="_top">Eduskunnan hyväksymät talousarviot&nbsp;</a></p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_134+2016.aspx" title="">Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017</a></p><ul><li><p>&nbsp;</p></li><li>&nbsp;</li></ul><p><br /><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n komissio pyysi tänään  (Komission kirje)  lisätietoja Suomen alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodelle 2017 ja suuresta alijäämästä.

Kuluvana vuonna valtion nettolainanotto kasvaa n. 6 mrd:n euron  tasolle.  Nettolainanotto kasvaa varsinaisesta talousarvioestyksestä lisää n. 0,5 mrd euroa monilla lisätalousarvioilla. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä esitetään nettolainanotoksi n. 5,5 mrd euroa. Jos kehitys on samanlainen kuin monena vuonna aiemmin, nettolainanotto kasvaa ensi vuoden aikana esitetystä.  Pääministeri Sipilän hallitus on antanut kaksi talousarvioestystä ja lainanotto on jo yhteensä n. 12 mrd euroa. Tällä menolla pääministeri Sipilän hallitus kasvattaa valtiovelkaa lisää 23-25 mrd euroa.

valtionvelka ja bkt
Lähde: Valtiokonttori Valtion velanhallinta

Kirjoitin täällä blogin toissapäivänä, ettei  Suomen velkaantumisen taitekohtaa ei vielä näy. Tuosta Valtiokonttorin kaaviosta näkyy velan kasvun jyrkkä nousukäyrä vuoden 2008 jälkeen.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo piti  tänään  Ylen haastattelussa  vakavana, että Euroopan komissio vaatii selvitystä siitä miten Suomi hillitsee liiallista julkisen talouden alijäämää. 

Suomen velan määrä suhteessa bkt:hen  ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 %:n  rajan, sillä velkaa on ensi vuoden budjetin perusteella 67 % bkt:sta. Tällä menolla pääministeri Sipilän hallitus ylittää 70 %:n rajan vaalikauden lopussa.

Suomi on  kireimmän verotuksen  ja  suurten julkisten menojen  maa, muttei se  huoleta eduskunnan vihervasemmistoa hyökkäämästä  kaikkia hallituksen menojen leikkauksia vastaan. Kun tähän lisätään, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa viimeisten joukossa jäykkien työmarkkinoiden maana, olemme itse tekemässämme loukussa. Tuo kolmen tripla on purettava: a) kokonaisverouudistus b) julkisten menojen karsinta ainakin 15 % ja c) työmarkkinoiden jäykkyys purettava ja eduskunnalle palautettava  takaisin työmarkkinoille luisunut valta.

Pääministeri Juha Sipilän tämän vaalikauden  hallitusohjelmaan  (sivu 14) on kirjattu 72 %:n työllisyystavoite. Tähänasti tehdyillä päätöksillä tuota tavoitetta ei saavuteta.  Pääministeri Sipilä on myös itse todennut, että  velaksi elämisen lopettaminen edellyttää 2 %:n  kasvua. Tuollaista talouskasvua ei mikään ennustelaitos katso Suomen saavuttavan lähivuosina.

Minusta esim. sote- ja maakuntauudistus yhtäaikaa härkäpäisesti vietynä aiheuttaa lisää epävarmuutta koko julkistalouteen ja koko julkishallinnon toimintaan.  Hallitusohjelman kaavailluista tämän kaavion  3 mrd:n säästöistä ei ole mitään varmuutta. Kuntapäättäjät eivät Ylen kyselyssä odota sote -uudistuksen tuovan parannuksia.

Hallitus tulee vastauksessaan em. komission kirjeeseen käyttämään yhtenä argumenttinä tulevia säästöjä. Mutta tilanne on kuin se paljon puhuttu savolainen projekti, joka on toteutusta vaille valmis. Vielä varmaan kerran pari voi vedota tuleviin "paperilla oleviin " rakenneuudistuksiin, mutta ei sen jälkeen.

 

Eduskunnan hyväksymät talousarviot 

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

  •  

  •  



 

 

 

 

]]>
9 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225057-suomi-joutuu-antamaan-suuresta-budjettialijaamasta-selvityksen-eu-komissiolle#comments Valtion budjetti Wed, 26 Oct 2016 16:05:27 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225057-suomi-joutuu-antamaan-suuresta-budjettialijaamasta-selvityksen-eu-komissiolle
Vihervasemmiston korkeakoulupolitiikan haaksirikko http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224602-vihervasemmiston-korkeakoulupolitiikan-haaksirikko <p>Valtiovarainministeri Petteri Orpo pyysi&nbsp;<a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kolme-ekonomistia-arvioi-talouspolitiikan-suuntaustarpeita" target="_blank">kolmelta ekonomistilta&nbsp;</a>( Holmström, Vihriälä ja Korkman) muistion Suomen talouspolitiikan suuntaustarpeista.&nbsp;Ekonomistit kohdistaisivat rakenneuudistuksia yritystoimintaan ja työmarkkinoille. Ekonomistit ehdottivat myös osaaamisen tukemista korkeakoulujen &nbsp;lisäpääomittamisella.</p> <p>Lainaan em. muistion tekstiä:</p> <p><em>&quot;Budjettirajoitukset ja hallitusohjelma &nbsp;huomioon ottaen realistisin vaihtoehto lienevät valtion pääomasijoitukset korkeakouluihin.&nbsp;Pääomasijoituksen ehtona tulisi olla valtion asettamien rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden&nbsp;toteuttaminen. Tekesin rahoitusmahdollisuuksia olisi myös parannettava.</em></p> <p><strong><em>Suomi kaipaa merkittävää korkeakoulu-uudistusta. Sitä ei voi jättää pelkästään korkeakoulujen&nbsp;itsensä varaan. Valtion osalta kaivataan pääomasijoituksia ja yliopistojärjestelmän rakenteellisen&nbsp;kehityksen suuntaviivojen selkeää ja nopeaa määrittämistä. &quot;</em></strong></p> <p><a href="http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2015/10/avoinkirje.html" target="_blank">Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje&nbsp;</a>&nbsp;vuosi sitten on&nbsp;<strong>täyttä asiaa.</strong></p> <p><strong>* * * * *</strong></p> <p>Kun kuunteli juuri MTV:n &nbsp;aamutv:ssä edellisen sdp-läisen opetusministerin vuodatusta kaikesta, ei voi kuin ihmetellä nyky-SDP:n politiikan haaksirikkoa ja omien tekemisten unohtamista &nbsp;edellisessä hallituksessa. Sama pätee tottakai vihreitten poltetun maan oppositiopolitiikkaan.</p> <p><strong>* * * * *</strong></p> <p>Viime viikolla uutisoitiin, että hallitus&nbsp;valmistelee satojen miljoonien eurojen &nbsp;pääomarahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille em. ekonomistien muistion ehdotusten mukaisesti.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiovarainministeri Petteri Orpo pyysi kolmelta ekonomistilta ( Holmström, Vihriälä ja Korkman) muistion Suomen talouspolitiikan suuntaustarpeista. Ekonomistit kohdistaisivat rakenneuudistuksia yritystoimintaan ja työmarkkinoille. Ekonomistit ehdottivat myös osaaamisen tukemista korkeakoulujen  lisäpääomittamisella.

Lainaan em. muistion tekstiä:

"Budjettirajoitukset ja hallitusohjelma  huomioon ottaen realistisin vaihtoehto lienevät valtion pääomasijoitukset korkeakouluihin. Pääomasijoituksen ehtona tulisi olla valtion asettamien rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden toteuttaminen. Tekesin rahoitusmahdollisuuksia olisi myös parannettava.

Suomi kaipaa merkittävää korkeakoulu-uudistusta. Sitä ei voi jättää pelkästään korkeakoulujen itsensä varaan. Valtion osalta kaivataan pääomasijoituksia ja yliopistojärjestelmän rakenteellisen kehityksen suuntaviivojen selkeää ja nopeaa määrittämistä. "

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje  vuosi sitten on täyttä asiaa.

* * * * *

Kun kuunteli juuri MTV:n  aamutv:ssä edellisen sdp-läisen opetusministerin vuodatusta kaikesta, ei voi kuin ihmetellä nyky-SDP:n politiikan haaksirikkoa ja omien tekemisten unohtamista  edellisessä hallituksessa. Sama pätee tottakai vihreitten poltetun maan oppositiopolitiikkaan.

* * * * *

Viime viikolla uutisoitiin, että hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen  pääomarahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille em. ekonomistien muistion ehdotusten mukaisesti.

 

]]>
16 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224602-vihervasemmiston-korkeakoulupolitiikan-haaksirikko#comments Koulutus Valtion budjetti Tue, 18 Oct 2016 04:37:28 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224602-vihervasemmiston-korkeakoulupolitiikan-haaksirikko
Pessimisti ei pety, talouskasvu ja hallituksen talousarvioesitys 2017 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224121-pessimisti-ei-pety-talouskasvu-ja-hallituksen-talousarvioesitys-2017 <p>Olen tuohon koonnut&nbsp; viime vuosina&nbsp; 2012-2017&nbsp; valtion talousarviokirjassa hallituksen ennakoima BKT:n talouskasvu ja sitten toteutuma. Kaikkina vuosina BKT:n toteutuma on jäänyt hallituksen talousarviokirjassa ennakoimasta kasvusta.</p><p>Budjetti &nbsp;Ennuste* &nbsp;&nbsp;<strong><a href="http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bktvolyymi" target="_blank">Tot&nbsp;&nbsp;(%)**</a></strong>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2012/TAE/he/yp/luku1_1.pdf" target="_blank"><strong>2012</strong></a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;+1,8 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;-1,4</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2013/tae/hallituksenEsitys/Yleisperustelut/1/1.pdf" target="_blank"><strong>2013</strong></a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;+1,0 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;-0,8</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2014/tae/hallituksenEsitys/Yleisperustelut/1/1.pdf" target="_blank"><strong>2014</strong></a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;+1,2 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;-0,7</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2015/tae/hallituksenEsitys/Yleisperustelut/2/2.pdf" target="_blank"><strong>2015&nbsp;</strong></a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;+1,2 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;+0,5</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2016/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&amp;opennode=0:1:3:7:" target="_blank"><strong>2016</strong></a>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; +1,3 &nbsp; &nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;+1,1</p><p><strong><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2017/tae/hallituksenEsitys/Yleisperustelut/2/2.pdf"><strong>2017</strong></a></strong> &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;+0,9<strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ?</strong></p><p>Mutta onko ensi vuosi 2017 käänteen tekevä, kun talouskasvuksi ennakoidaan ennustelaitoksia (<a href="http://www.taloussanomat.fi/porssi/talouden-tunnusluvut/">Ennusteet&nbsp;</a>)&nbsp;alhaisempi kasvu (Nordea pankki poikkeus).</p><p><a href="http://www.aktia.fi/documents/10552/394688/Aktia+Pankki+Oyj+Taloudellinen+Katsaus+toukokuu+2016.pdf/bd1b1866-03d8-4c4f-8afb-b06cacb609fa" target="_blank">Aktia</a>&nbsp;1,00</p><p><a href="https://www.danskebank.fi/fi-fi/tietoa-danske-bankista/media/Tiedotteet/Pages/Danske-Bankin-suhdannekatsaus-kesakuu-2016.aspx" target="_blank">Danske Bank</a>&nbsp;1,00</p><p><a href="https://www.etla.fi/julkaisut/suhdanne-20161/" target="_blank">Etla</a>&nbsp;1,20</p><p><a href="http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2016/09-06-09h00-nordean-talousennuste-suomen-nousukausi-tuli-ja-meni.html" target="_blank">Nordea</a>&nbsp;0,80</p><p><a href="https://www.labour.fi/ennusteet/" target="_blank">Palkansaajien Tutkimuslaitos (PT)</a>&nbsp;1,30</p><p><a href="http://www.ptt.fi/ennuste/kansantalous/kansantalous-2016-syksy.html" target="_blank">Pellervon Taloustutkimus (PTT)</a>&nbsp;1,40</p><p><a href="http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/talouden_nakymat/pages/default.aspx" target="_blank">Suomen Pankki</a>&nbsp;1,10</p><p>Suomen talouden kehitystä arvioivat myös monet ulkomaiset tahot (<a href="http://www.imf.org/external/country/FIN/" target="_blank">IMF</a>,&nbsp;<a href="http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm" target="_blank">OECD</a>, &nbsp;<a href="http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Suomen_talous_ja_luottoluokitukset/Luottoluokitukset" target="_blank">luottoluokituslaitokset</a>).</p><p>* * * * *</p><p>Pessimisti ei pety, pääministeri Sipilää lainatakseni.</p><p>Mutta <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2017/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/15/03/01/01.pdf">velka kasvaa</a> valtiolla &nbsp;kokoajan ja työllisyysastetavoite (72 %) alkaa olla tavoittamattomissa . Nyt puhutaankin jo kaksien vaalien yli menevästä tavoitteesta &nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/2778002/1_tyollisyys_kilpailukyky.pdf/bf64ce00-1d25-4ee8-9518-99515e837ba2">2025</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tuohon koonnut  viime vuosina  2012-2017  valtion talousarviokirjassa hallituksen ennakoima BKT:n talouskasvu ja sitten toteutuma. Kaikkina vuosina BKT:n toteutuma on jäänyt hallituksen talousarviokirjassa ennakoimasta kasvusta.

Budjetti  Ennuste*   Tot  (%)**                

2012          +1,8        -1,4

2013          +1,0        -0,8

2014          +1,2        -0,7

2015          +1,2        +0,5

2016          +1,3        +1,1

2017           +0,9          ?

Mutta onko ensi vuosi 2017 käänteen tekevä, kun talouskasvuksi ennakoidaan ennustelaitoksia (Ennusteet alhaisempi kasvu (Nordea pankki poikkeus).

Aktia 1,00

Danske Bank 1,00

Etla 1,20

Nordea 0,80

Palkansaajien Tutkimuslaitos (PT) 1,30

Pellervon Taloustutkimus (PTT) 1,40

Suomen Pankki 1,10

Suomen talouden kehitystä arvioivat myös monet ulkomaiset tahot (IMFOECD,  luottoluokituslaitokset).

* * * * *

Pessimisti ei pety, pääministeri Sipilää lainatakseni.

Mutta velka kasvaa valtiolla  kokoajan ja työllisyysastetavoite (72 %) alkaa olla tavoittamattomissa . Nyt puhutaankin jo kaksien vaalien yli menevästä tavoitteesta  2025.

 

 

]]>
9 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224121-pessimisti-ei-pety-talouskasvu-ja-hallituksen-talousarvioesitys-2017#comments Valtion budjetti Sun, 09 Oct 2016 09:27:19 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224121-pessimisti-ei-pety-talouskasvu-ja-hallituksen-talousarvioesitys-2017
Kireä verotus ja suuret julkiset menot ei huoleta vihervasemmistoa http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223066-kirea-verotus-ja-suuret-julkiset-menot-ei-huoleta-vihervasemmistoa <p>Eduskunnan on käynnissä vuoden 2017 <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/budjetti2017_lahetekeskustelu.aspx">valtion talousarvion lähetekeskustelu</a>. Jo käytettyjen puheenvuorojen perusteella totean, ettei <a href="https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot/veroaste_suomi_eu_oecd.pdf">kireimmän verotuksen</a> &nbsp;ja &nbsp;<a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/">suurten julkisten menojen</a> &nbsp;Suomi huoleta vihervasemmistoa. Suomi nousee taas kasvu-uralle, kun Suomi saa itsensä pois noitten tilastojen kärjestä. Se on fakta- arvoisa eduskunnan vihervasemmisto.</p><p>Vihreitten kansanedustaja Antero Vartia totesi &nbsp;<a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/antero-vartia-on-pettynyt-politiikan-valtapeliin---oppositio-tekee-vaalityota-ilman-vastuuta/AjAPxnMS?ref=twitter:162f" target="_blank"><em>Kauppalehden</em></a> &nbsp;haastattelussa, että jokainen oppositio on vuorollaan puhunut aivan liikaa pehmeitä miellyttääkseen äänestäjiä. Tämä pätee myös nykyiseen oppositioon.</p><p>*****</p><p>Olen&nbsp; täällä säännöllisesti ollut&nbsp; pääministeri &nbsp;Juha Sipilän hallituksen unilukkarina monissa blogeissa &nbsp;(esim. <a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221351-hallituksen-saasto-ja-rakenneuudistusohjelman-realistisuus-onko-sita">Säästötavoitteiden toteutuminen</a>, <a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221714-talouskasvulla-ei-saada-velkaantumisvauhtia-pysaytettya">talouskasvu ja työllisyys</a>, <a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220569-suomen-verojarjestelma-kaipaa-selkiinnyttamista-lisapirstomisen-sijaan">Suomen verojärjestelmä)</a>.&nbsp;</p><p>*****</p><p>Voidaanko politiikassa lopettaa pehmeitten puhuminen &nbsp;&ndash;tuskin - . Mutta takki Suomessa monilla puolueilla kääntyy napit lentäen, kun siirrytään hallitusvastuuseen tai jäädään oppositioon.</p><p>Antero Vartia sanoo em. KL:n haastattelussa, että nyt kun kuuntelemme SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnettä, niin se on aivan eri maailmasta. Sitä vastuunkantoa ei saisi lopettaa, kun mennään oppositioon. Se, mitä Antti Rinne silloin puhui, oli hyvin samoilla linjoilla sen kanssa, mitä Alexander&nbsp;Stubb&nbsp;hänen jälkeensä tai nyt&nbsp;Petteri&nbsp;Orpo&nbsp;on puhunut.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan on käynnissä vuoden 2017 valtion talousarvion lähetekeskustelu. Jo käytettyjen puheenvuorojen perusteella totean, ettei kireimmän verotuksen  ja  suurten julkisten menojen  Suomi huoleta vihervasemmistoa. Suomi nousee taas kasvu-uralle, kun Suomi saa itsensä pois noitten tilastojen kärjestä. Se on fakta- arvoisa eduskunnan vihervasemmisto.

Vihreitten kansanedustaja Antero Vartia totesi  Kauppalehden  haastattelussa, että jokainen oppositio on vuorollaan puhunut aivan liikaa pehmeitä miellyttääkseen äänestäjiä. Tämä pätee myös nykyiseen oppositioon.

*****

Olen  täällä säännöllisesti ollut  pääministeri  Juha Sipilän hallituksen unilukkarina monissa blogeissa  (esim. Säästötavoitteiden toteutuminen, talouskasvu ja työllisyys, Suomen verojärjestelmä)

*****

Voidaanko politiikassa lopettaa pehmeitten puhuminen  –tuskin - . Mutta takki Suomessa monilla puolueilla kääntyy napit lentäen, kun siirrytään hallitusvastuuseen tai jäädään oppositioon.

Antero Vartia sanoo em. KL:n haastattelussa, että nyt kun kuuntelemme SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnettä, niin se on aivan eri maailmasta. Sitä vastuunkantoa ei saisi lopettaa, kun mennään oppositioon. Se, mitä Antti Rinne silloin puhui, oli hyvin samoilla linjoilla sen kanssa, mitä Alexander Stubb hänen jälkeensä tai nyt Petteri Orpo on puhunut.

]]>
14 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223066-kirea-verotus-ja-suuret-julkiset-menot-ei-huoleta-vihervasemmistoa#comments Valtion budjetti Tue, 20 Sep 2016 10:35:20 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223066-kirea-verotus-ja-suuret-julkiset-menot-ei-huoleta-vihervasemmistoa
Hallituksen eilinen tiedotustilaisuus http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222211-hallituksen-eilinen-tiedotustilaisuus <p>Hallituspuolueiden puheenjohtajat kertoivat eilen tiedotustilaisuudessaan Suomen valtion vuoden 2017 budjetista ja sen tärkeimmintä pääkohdista. Media on laajalti kertonut tänään budjettiesityksen vaikutuksista kansalaisten elämään.</p><p>Se, että näihin tärkeisiin uuden budjettiin asioihin ilmeisesti kuuluu myös se, että hillotolppa on vasta vuodessa 2019 ja että tulevaa budjettia voi tarkastella myös oppositiota haukkumalla, jäi vähemmälle huomiolle?</p> Hallituspuolueiden puheenjohtajat kertoivat eilen tiedotustilaisuudessaan Suomen valtion vuoden 2017 budjetista ja sen tärkeimmintä pääkohdista. Media on laajalti kertonut tänään budjettiesityksen vaikutuksista kansalaisten elämään.

Se, että näihin tärkeisiin uuden budjettiin asioihin ilmeisesti kuuluu myös se, että hillotolppa on vasta vuodessa 2019 ja että tulevaa budjettia voi tarkastella myös oppositiota haukkumalla, jäi vähemmälle huomiolle?

]]>
115 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222211-hallituksen-eilinen-tiedotustilaisuus#comments Kotimaa Budjettiriihi Hillotolppa Tiedotustilaisuus Valtion budjetti Fri, 02 Sep 2016 12:22:24 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222211-hallituksen-eilinen-tiedotustilaisuus
VM:n mukaan julkisen talouden velkaantuminen pysähtyy vuonna 2018 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222180-vmn-mukaan-julkisen-talouden-velkaantuminen-pysahtyy-vuonna-2018 <p>Valtioneuvoston tiedotteesta</p><p><em>Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 miljardia euroa, joka on 0,3 miljardia enemmän kuin vuonna 2016. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 miljardia euroa vuonna&nbsp;2017 ja verotuloiksi 41,6 miljardia euroa. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjan kasvua edelleen vuonna&nbsp;2017, minkä lisäksi veroperustemuutokset myös vähentävät verotulojen kertymää. Määrärahatasoa nostaa mm. kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat nettomääräiset lisäykset sekä vuonna 2017 kasvavat panostukset kärkihankkeisiin. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet.</em></p><p><em>Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on 5,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan noin&nbsp;111 miljardia euroa, mikä on noin&nbsp;51&nbsp;% suhteessa bruttokansantuotteeseen.&nbsp;</em><strong><em>VM:n ennusteen mukaan julkisen talouden velkaantumisen kasvu pysähtyy vuonna 2018.</em></strong></p><p>Kuka tuota VM:n ennustetta uskoo. Pääministeri Sipilä sanoi valtion budjetin tulojen ja menojen olevan tasapainossa vuonna 2021, jos työllisysaste on saatu nostettua 72 %:n tasolle.</p><p><a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-sopi-vuoden-2017-talousarviosta-paaosassa-tyollisyys-ja-yrittajyys" title="Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta - pääosassa työllisyys ja yrittäjyys">Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta - pääosassa työllisyys ja yrittäjyys</a></p><p><a class="pdf" href="http://vnk.fi/documents/10616/3127780/Liite+1+Poimintoja+vuoden+2017+talousarvioesityksesta.pdf/d4b40fad-fcfa-4d04-ae12-e05a075e576c">Poimintoja vuoden 2017 talousarvioesityksestä</a></p><p><a class="pdf" href="http://vnk.fi/documents/10616/3127780/Liite+2+Hallituksen+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+ty%C3%B6llisyytt%C3%A4+lis%C3%A4%C3%A4vist%C3%A4+toimista.pdf/6ccf6ea3-40db-43ef-9a86-e7d29c6ff9c1">Hallituksen päätös työllisyyttä lisäävistä toimista</a></p><p>--------</p><p><a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221714-talouskasvulla-ei-saada-velkaantumisvauhtia-pysaytettya">Talouskasvulla ei saada velkaantumisvauhtia pysäytettyä</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtioneuvoston tiedotteesta

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 miljardia euroa, joka on 0,3 miljardia enemmän kuin vuonna 2016. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 miljardia euroa vuonna 2017 ja verotuloiksi 41,6 miljardia euroa. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjan kasvua edelleen vuonna 2017, minkä lisäksi veroperustemuutokset myös vähentävät verotulojen kertymää. Määrärahatasoa nostaa mm. kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat nettomääräiset lisäykset sekä vuonna 2017 kasvavat panostukset kärkihankkeisiin. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on 5,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan noin 111 miljardia euroa, mikä on noin 51 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. VM:n ennusteen mukaan julkisen talouden velkaantumisen kasvu pysähtyy vuonna 2018.

Kuka tuota VM:n ennustetta uskoo. Pääministeri Sipilä sanoi valtion budjetin tulojen ja menojen olevan tasapainossa vuonna 2021, jos työllisysaste on saatu nostettua 72 %:n tasolle.

Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta - pääosassa työllisyys ja yrittäjyys

Poimintoja vuoden 2017 talousarvioesityksestä

Hallituksen päätös työllisyyttä lisäävistä toimista

--------

Talouskasvulla ei saada velkaantumisvauhtia pysäytettyä

]]>
7 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222180-vmn-mukaan-julkisen-talouden-velkaantuminen-pysahtyy-vuonna-2018#comments Valtion budjetti Thu, 01 Sep 2016 18:00:52 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222180-vmn-mukaan-julkisen-talouden-velkaantuminen-pysahtyy-vuonna-2018
Talouskasvulla ei saada velkaantumisvauhtia pysäytettyä http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221714-talouskasvulla-ei-saada-velkaantumisvauhtia-pysaytettya <p>&nbsp;</p><p>Olen tuohon alla olevaan taulukoon koonnut luvut, miten kunakin vuonna valtion talousarvioesityksen yleisperusteluissa mainittu talouskasvuluku on sitten toteutunut viime vuosina.</p><p><strong>Talousarvioesityksissä ennakoitu taloudenkehitys ja toteutuma vv. 2012-2017</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Budjetti &nbsp;Ennuste* &nbsp;&nbsp;<strong><a href="http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bktvolyymi" target="_blank">Tot&nbsp;&nbsp;(%)**</a></strong></p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2012/TAE/he/yp/luku1_1.pdf" target="_blank"><strong>2012</strong></a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;+1,8 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;-1,4</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2013/tae/hallituksenEsitys/Yleisperustelut/1/1.pdf" target="_blank"><strong>2013</strong></a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;+1,0 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;-0,8</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2014/tae/hallituksenEsitys/Yleisperustelut/1/1.pdf" target="_blank"><strong>2014</strong></a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;+1,2 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;-0,7</p><p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2015/tae/hallituksenEsitys/Yleisperustelut/2/2.pdf" target="_blank"><strong>2015&nbsp;</strong></a>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;+1,2 &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;+0,5</p><p><strong><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2016/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&amp;opennode=0:1:3:7:"><strong>2016</strong></a></strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; +1,3 &nbsp; &nbsp; &nbsp; n. &nbsp;<a href="http://www.finanssiala.fi/tilastot/FK-tilasto-talousennusteet.pdf">+0,8***</a></p><p><strong>2017 &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;?&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>*Talousarvioesityksen yleisperusteluissa mainittu luku</p><p>**Tilastokeskuksen taulukko</p><p>*** Ennustelaitosten &nbsp;keskimääräinen luku</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä viikolla on kuultu pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä hiukan erilainen näkemys Suomen talouden tulevasta kehityksestä. Pääministeri&nbsp;Juha Sipilä sanoi &nbsp;suurlähettiläspäivillä, että pitkään jatkunut talouden supistuminen on vihdoin ohitse. Mutta heti perään &nbsp;valtiovarainministeri&nbsp;Petteri Orpo&nbsp;varoitti katteettomasta talousoptimista. Valtiovarainministeri Orpon mukaan kasvun merkit ovat vielä kovin hennot.</p><p>* * * * *</p><p>Eilen julkistetussa <a href="https://www.op.fi/media/liitteet?cid=151885245&amp;srcpl=3">Op:n</a> suhdanne-ennusteessa todetaan, ettei julkinen vaje &nbsp;2017 pienene, ja velka nousee jo reilusti yli 60 %:n. OP:n suhdanne-ennusten mukaan&nbsp;Suomen talouden suurimmat riskit ensi vuonna liittyvät vientimarkkinoiden kehitykseen. Talouspolitiikka muodostaa parin vuoden tähtäimellä sinänsä järkevän kokonaisuuden, <strong>mutta pidemmän päälle julkinen talous on kestämättömällä uralla puutteellisten rakenteellisten uudistusten vuoksi</strong>.</p><p>* * * * *</p><p>Hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman realistisuus, onko sitä ? Tätä kysyin &nbsp;<a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221351-hallituksen-saasto-ja-rakenneuudistusohjelman-realistisuus-onko-sita">blogissani</a> pari viikkoa sitten.</p><p>Valtiovarainministeriön alustavassa budjettiluonnoksessa vuodelle&nbsp; 2017 <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2017&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2017/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&amp;opennode=0:1:3:229:">velanoton määrä</a> kasvaa. Viime vuosien <strong>talouskehityksellä &nbsp;ei&nbsp; ole saatu, eikä saada lähivuosinakaan velkaantumisvauhtia pysäytettyä</strong>. Velankasvussa piilee aikapommi, johon ei ole varauduttu ainakaan tässä pääministeri Sipilän hallituksen <a href="http://img.yle.fi/uutiset/hallitusneuvottelut/article8006239.ece/ALTERNATES/w960/20_hallituksen_saastotavoitteet.png">laskelmassa.</a></p><p>Mitä menoja siitten karsitaan, jos ja kun velanhoitomenot lähivuosina saattavat jopa kaksin-kolminkertaistua. Palautan mieliin korkomenojen kehitystä . Valtiovelan korkomenot olivat tilinpäätöksen mukaan &nbsp;<a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&amp;file=/2004/he2/pl36/pl36_1.pdf" target="_blank">vuonna 2002 n. &nbsp;3,6 mrd euroa</a>&nbsp;ja seuraavana &nbsp;vuonna &nbsp;<a href="http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp;jsessionid=26030086A9112E93911324C9524DCBD9?lang=fi&amp;file=/2005/TAE/he/pl36/pl36_1.pdf" target="_blank">2003 vuonna &nbsp;n. 4,7 mrd euroa</a>&nbsp;. &nbsp;Valtiolla oli velkaa vuonna &nbsp;2002 n. 59,3 mrd euroa.&nbsp; Kuluvana vuonna velan määrän arvioidaan olevan &nbsp;&nbsp;<a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2016/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&amp;opennode=0:1:133:141:371:379:">n. 106 mrd euroa</a>. Velka on kasvanut lisää n. 50 mrd, mutta &nbsp;korkomenot valtiovarainministeriön vuoden alustavan vuoden 2017 budjetin mukaan ovat vain <strong><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2017&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2017/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&amp;opennode=0:1:241:1341:">n. 1/3</a></strong> &nbsp;siitä, mitä ne olivat vuonna 2003 .</p><p>Ensi viikon hallituksen budjettiriihen tärkein sana on työllisyyden kehitys. On arvioitu, että 72 %;n työllisyysasteella velkaantumisvauhti saadaan pysähtymään. Mutta turvaako työllisyysasteen nousu riittävää talouskasvua, jos työllisyysasteen &nbsp;nousu ei nojaudu aidosti viennin kasvuun. Kotimarkkinat eivät pitemmän päälle riitä nostamaan &nbsp;Suomen taloutta kasvu-uralle ja pysäyttämään kasvavaa julkistalouden kriisiä.</p><p>Mitä vastaa pääministeri Sipilä ennustelaitosten asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että&nbsp;julkinen talous on kestämättömällä uralla.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot" target="_blank">Valtion velanhallinta&nbsp;</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olen tuohon alla olevaan taulukoon koonnut luvut, miten kunakin vuonna valtion talousarvioesityksen yleisperusteluissa mainittu talouskasvuluku on sitten toteutunut viime vuosina.

Talousarvioesityksissä ennakoitu taloudenkehitys ja toteutuma vv. 2012-2017

 

Budjetti  Ennuste*   Tot  (%)**

                   

2012          +1,8        -1,4

2013          +1,0        -0,8

2014          +1,2        -0,7

2015          +1,2        +0,5

2016          +1,3       n.  +0,8***

2017             ?          ?

 

*Talousarvioesityksen yleisperusteluissa mainittu luku

**Tilastokeskuksen taulukko

*** Ennustelaitosten  keskimääräinen luku

 

Tällä viikolla on kuultu pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä hiukan erilainen näkemys Suomen talouden tulevasta kehityksestä. Pääministeri Juha Sipilä sanoi  suurlähettiläspäivillä, että pitkään jatkunut talouden supistuminen on vihdoin ohitse. Mutta heti perään  valtiovarainministeri Petteri Orpo varoitti katteettomasta talousoptimista. Valtiovarainministeri Orpon mukaan kasvun merkit ovat vielä kovin hennot.

* * * * *

Eilen julkistetussa Op:n suhdanne-ennusteessa todetaan, ettei julkinen vaje  2017 pienene, ja velka nousee jo reilusti yli 60 %:n. OP:n suhdanne-ennusten mukaan Suomen talouden suurimmat riskit ensi vuonna liittyvät vientimarkkinoiden kehitykseen. Talouspolitiikka muodostaa parin vuoden tähtäimellä sinänsä järkevän kokonaisuuden, mutta pidemmän päälle julkinen talous on kestämättömällä uralla puutteellisten rakenteellisten uudistusten vuoksi.

* * * * *

Hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman realistisuus, onko sitä ? Tätä kysyin  blogissani pari viikkoa sitten.

Valtiovarainministeriön alustavassa budjettiluonnoksessa vuodelle  2017 velanoton määrä kasvaa. Viime vuosien talouskehityksellä  ei  ole saatu, eikä saada lähivuosinakaan velkaantumisvauhtia pysäytettyä. Velankasvussa piilee aikapommi, johon ei ole varauduttu ainakaan tässä pääministeri Sipilän hallituksen laskelmassa.

Mitä menoja siitten karsitaan, jos ja kun velanhoitomenot lähivuosina saattavat jopa kaksin-kolminkertaistua. Palautan mieliin korkomenojen kehitystä . Valtiovelan korkomenot olivat tilinpäätöksen mukaan  vuonna 2002 n.  3,6 mrd euroa ja seuraavana  vuonna  2003 vuonna  n. 4,7 mrd euroa .  Valtiolla oli velkaa vuonna  2002 n. 59,3 mrd euroa.  Kuluvana vuonna velan määrän arvioidaan olevan   n. 106 mrd euroa. Velka on kasvanut lisää n. 50 mrd, mutta  korkomenot valtiovarainministeriön vuoden alustavan vuoden 2017 budjetin mukaan ovat vain n. 1/3  siitä, mitä ne olivat vuonna 2003 .

Ensi viikon hallituksen budjettiriihen tärkein sana on työllisyyden kehitys. On arvioitu, että 72 %;n työllisyysasteella velkaantumisvauhti saadaan pysähtymään. Mutta turvaako työllisyysasteen nousu riittävää talouskasvua, jos työllisyysasteen  nousu ei nojaudu aidosti viennin kasvuun. Kotimarkkinat eivät pitemmän päälle riitä nostamaan  Suomen taloutta kasvu-uralle ja pysäyttämään kasvavaa julkistalouden kriisiä.

Mitä vastaa pääministeri Sipilä ennustelaitosten asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että julkinen talous on kestämättömällä uralla.

 

Valtion velanhallinta 

]]>
8 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221714-talouskasvulla-ei-saada-velkaantumisvauhtia-pysaytettya#comments Valtion budjetti Wed, 24 Aug 2016 03:50:23 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221714-talouskasvulla-ei-saada-velkaantumisvauhtia-pysaytettya